4.7.2020

Autotalli on valmis ♥ Elfa ♥ osa 4


Ihanaa heinäkuun alkua sinne ruudun toiselle puolelle. Meillä täällä Kuopion seudulla sataa vettä ja toivutaan pikku hiljaa hirmuisesta myrskystä, joka riepotteli maisemaakin pari päivää sitten hiukan uusiksi. Mäntyjä kaatui juurineen tässä ihan meidän kodin lähellä mutta onneksi suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Tämä postaus on nyt sitten laatuaan jo neljäs, jossa esittelen meidän karmaisevan ja epäjärjestyksessä olevan autotallin muutosta ihanan järjestyksen tyyssijaksi. Kuvassa Elfan uusi säilytysjärjestelmä autotallissamme jo paikoillaan.


Nyt tämä muutos on valmis... ihanaa... ja esittelen tässä postauksessa myös ne kuuluisat "ennen ja jälkeen" -kuvat. Niistä näkee hyvin tuon muutoksen. Meillä autotalli oli toiminut pitkään myös ns. välivarastona ja tavaraa oli ihan hirmuinen määrä. Autotallia siivotessamme naureskelimme, että mitä sitä on tullutkaan säilytettyä ja siivosimme kyllä oikein urakalla.


Kuvassa Elfan ulosvedettävä meshkori. Näitä meille tuli tähän autotallin kokonaisuuteen useita ja erikokoisina. Säilytyskori on materiaaliltaan tiheäverkkoista terästä ja kestää varmasti hyvin käytössä. Näitä Elfan erilaisia osia asennettaessa tuli tunne, että osat ovat todella laadukkaasti valmistettuja ja sellaisia oikein jämäkän, kestävän tuntuisia. Tykkään. ♥


Koreihin vai halutessaan ja tarpeen mukaan lisätä tällaiset korin jakajat. Nämä naksautetaan jämäkästi paikoilleen, kuten monet muutkin Elfan osat. Ainoat osat, joihin tarvitsimme työkaluja ja ruuveja oli tuo ylimmäinen turvakantokisko. Mieheni ruuvasi sen ylös, autotallin seinärakenteeseen kiinni ja siihen asetettiin sitten roikkumaan riippukiskot, joihin taas kaikki hyllyt ja korit ja tasot tulivat kiinni.


Tässä tämä suunnitelmamme, jonka tein kotikoneella, kun pyörittelimme mieheni kanssa vielä päässä, että millaisen kokonaisuuden tarvitsisimme autotalliin. Tärkeintä meille oli, että saamme sotkun hallintaan. Elfan verkkosivujen kautta pääsee rakentamaan oman mieluisen kokonaisuuden erityisellä suunnitteluohjelmalla. Oli muuten jännä kokeilla eri osia paikoilleen tällä ohjelmalla. 

Kurkkaa autotallin muutoksen vaiheet 1-3 tästä:



Kuvassa Elfan kannatin, joka kiinnitetään seinällä olevaan riippukiskoon. Kannattimiin voi laittaa kiinni tällaiset erilliset tapilliset osat, kuvassa ylimpänä. Tapillisilla kannattimilla varustetussa kokonaisuudessa voi säilyttää vaikka suksia ja puutavaraa, eli siis kaikkea pitkänomaista.


Meillä nämä tapilliset kannattimet asetettiin ihan tuonne autotallin katonrajaan, siellä niille jotenkin onkin se luonnollisin paikka.


Ja meillä näihin säilytykseen pääsivät heti koko perheen kalastusvälineet ja sukset. ♥


Järjestys se olla pitää ja täytyy muuten nyt ihan sanoa, että työkalutkin löytyvät helpommin, kuin ennen. Joskus, kun sai etsiä yhtä vasaraa kolmestakin eri paikasta. Nyt, kun kaikki työvälineet ovat yhdessä ja samassa paikassa, ei tule enää tuskastumisia etsimisen kanssa. Sovittiin myös että sitten myös palautetaan ne otetut työvälineet aina sinne samaan paikkaan... :-) Kuvassa Elfan isot työkalunpitimet, jotka asennetaan kiinni turvakantokiskoon. Näihin voi sujauttaa vaikka haravat ja harjat roikkumaan varsistaan kiinni. 


Elfan säilytysjärjestelmään voi liittää erilaisia osia, oman tarpeen mukaan. Meille tuli myös muutama pyöristetty koukku, jotka komeilevat tässä kuvassa. Näihin on helppo laittaa roikkumaan vaikka mitä. Meillä tällaisiin pääsi mm. ulkokäyttöön tarkoitettuja johtoja ja miehen eräreppukin pääsi roikkumaan seinälle.


Ja tässä ne ovat, ennen ja jälkeen -kuvat... mikä muutos, eikö! ♥ Elfa ♥



Meidän autotalliin asennetun kokonaisuuden "sydän" on tämä pientyökaluille tarkoitettu säilytystaulukokonaisuus. Säilytystauluja on yhteensä kuusi kappaletta vieri vieressä ja asennettuna Elfan riippukiskoihin. Päällä on rivi lankahyllyjä. Kaikki osat ovat platinansävyisiä, se sävy kun tuntui niin sopivan autotalliympäristöön. Säilytyskokonaisuuteen voi sitten halutessaan lisätä erilaisia Elfan säilytystarvikkeita, koukkuja ja nupeja ja muita. Kuvassa jo osat paikoillaan odottelemassa täytettä, eli kaiken maailman työkaluja.


Säilytystaulussamme on kiinni mm. nämä soikeat Elfan pihtikoukut. Näihin voi kätevästi sujauttaa pihdit tai sakset ja muut vastaavat työkalut.


Ai, mikä ihana järjestys... ♥


Tässä kuvia Elfan säilytyskokonaisuudesta ja jo suurin osa työkaluista ja tarvikkeista ja tavaroista on paikoillaan. Oli muuten niin ihana tunne alkaa laittamaan näitä tavaroita takaisin autotalliin. 


Säilytystilaa on nyt niin paljon enemmän. Nuo säilytyskorit ovat omalta osaltaan todella merkittävässä roolissa ja tavarat pysyvät niissä siististi järjestyksessä ja kunnossa. Erilaiset koukut niin seinällä kuin säilytystauluissa helpottavat myös tavaroiden säilyttämistä, kuten myös rivi lankahyllyjä. Tässäpä tämä meidän autotallin muutos olikin, ihanaa, kun olit mukana seuraamassa tätä isoa muutosta parempaan. Lämmintä heinäkuun alkua ja palaillaan taas pian. ♥


Ihanassa yhteistyössä:


-Kati-

30.6.2020

Kissoja puutarhassa


Heinäkuun ensimmäistä päivää elellään "edit... tänäänhän olikin kesäkuun vika päivä, sen tämä loma teettää..." ja ainakin nyt hetkellisesti kelit ovat muuttuneet pilviseksi ja viileämmäksi kuin aikoihin. Sadetta ollaan odoteltu jo kauan ja varsinkin meidän pihamaan nurmikko on ollut niin kuiva kuin olla ja voi. Perennat ovat kuivuudesta huolimatta kasvaneet hyvin ja marjasato näyttää lupaavalta. Eikös olekin söpö kissapatsas tässä kuvassa. Meille nimittäin kotiutui äskettäin tämä ihana kissa, joka köllöttelee näissä kuvissa... on kyllä niin söpö. Tässä vähän tunnelmia meidän pihamaalta.


Kuivuudesta ja helteistä huolimatta pionit kukkivat komeasti. Näissä pioneissa on voimakas tuoksu.


Karviaiset näyttävät jo näin pullukoilta... satoa odotellessa, tämä kun on mielimarjani.


Saamme tänä vuonna todella suuren kirsikkasadon, ihanaa. Kirsikkapuumme on aivan täynnä marjojen raakileita... toivottavasti saadaan osa omaankin suuhun, ettei linnut vaan vie kaikkea satoa...


Ja siinä se meidän suloisuus on. Tämä kissapatsas vei sydämemme, kun poikkesimme mieheni kanssa kesäreissulla ollessamme Juvan liepeillä sijaitsevaan patsaskauppa ja kesäkahvila Pikkirilliin. Olemme todella eläinrakkaita ja pihapiirissämme tallustelee tllä hetkellä kolme kissaa ja koira. Kanojakin meillä on asustanut ja niitä tulemme ottamaan tässä vuoden, parin sisällä uudestaan, kunhan olemme saaneet rakennettua uuden talviasuttavan kanalan. Ei siis ihme, että ihastuimme tähän patsaaseen.


Tämä kissapatsas muistuttaa olemukseltaan niin paljon oikeaa kissaa, että meillä kylässä käyneet ovat jo muutamaan otteeseen oikeasti erehtyneet pitämään tätä kisulia oikeana. Patsas on valkobetonia ja painava kokoonsa nähden. Painoa on 7 kilogrammaa joten pysyy hyvin paikoillaan, mihin sitten haluaa asettaakin.


Kissapatsaassa on tummemmalla maalilla saatu esiin piirteitä ja Pikkirillissä käydessämme piti oikein miettiä, minkä kyseisistä kissapatsaista valitsemme. Jokainen patsas kun on uniikki juuri tuon antiikkipatinoidun pinnan ansiosta ja kaikilla oli jännästi oma ilmeensä. Mielestäni on kiva, kun patsaassa on paljon yksityiskohtia, patsaan turkin pintakin on niin eläväinen, vaikka itse kissan väritys onkin hillitty.



Patsaan antiikkipatinoitua pintaa on miellyttävä katsella ja mietin tässä, että tämähän varmastikin vain paranee ajan myötä, jos tuohon patsaan pinnalle kasvaisi vaikka vähän sammaltakin, minä kun tykkään vieläpä sellaisesta rustiikkisesta tyylistä. Pikkirillin patsasvalikoima on todella laaja ja pelkästään erilaisia kissa-aiheisia patsaita on siellä monen monta. Meidän mielestä tämä patsas oli söpö ja tuo niin kissamainen asento, jossa tassut rinnan alla tuo meidän Pena-kissan mieleen.


Siinä meidän Pena, hiukan erilaisessa asennossa tosin, rentoutumassa sohvan päällä, niin väsyneenä kärpäsen metsästysyrityksen jälkeen.


Pihallamme kukkii tällä hetkellä nämä kauniit keltaiset liljat.



Tämä kukka, maljaköynnös, on niin upean värinen ja kukat suuria ja punaisen sävyisiä. Koitan tämän talvettaa viileässä, jotta päästään nauttimaan kukkaloistosta myös ensi kesänä.


Pikkirillin patsaat on valmistettu siten, että ne kestävät hyvin Suomen vaihtelevia sääolosuhteita. Kurkkaahan Pikkirillin verkkokauppaan www.pikkirilli.fi tai jos reissailet Mikkelin ja Juvan seuduilla, niin poikkea ihanaan myymälään ja vink, vink... siellä on myös tunnelmallinen kesäkahvila. Ihanaa heinäkuun alkua sinulle.



Ihanassa yhteistyössä:


-Kati-

28.6.2020

Lankaa nokkosesta #1


Kohta alkaa jo heinäkuu ja kesä on nyt kukkeimmillaan. Ihana vuodenaika, ei voi muuta sanoa ja tänä vuonna ihan superlämmin ja aurinkoinen ollutkin tähän mennessä. Nyt alkaa seikkailuni luonnonkuitujen maailmassa ja tarkoituksena on kesän lopussa päästä keräämään luonnosta nokkosia ja tehdä niistä itse lankaa. Kuvassa Toikan verkkokaupasta löytyneet tarvikkeet, joilla pääsen nokkoslangan tekoon eli alapainoinen värttinä sekä karstat.


Tässäpä sitä kuituakin olisi tarjolla mutta antaahan näiden vielä kasvaa. Nokkonen on oikea "vanhan kansan kuitu", samoin kuin pellavakin ja niitä molempia on käytetty meillä täällä Suomessa kauan ja jääneet kyllä unohduksiin teollistumisen myötä. Varhaisimmat löydöt pellavakuidun käytöstä on pronssikaudelta, joka sijoittuu 1500 - 500 ennen ajanlaskun alkua. Nokkoskuidun käytöstä Suomessa on merkkejä löytynyt varsinkin rautakaudelta, joka alkoi pronssikauden jälkeen. Nokkoset kerätään kuitua varten vasta ihan loppukesästä, kun ne ovat pitkiä ja vahvavartisia, talteen kerättävä kuitu nimittäin sijaitsee nokkosen varressa.


Vili, meidän kissakolmikon vanhus tutkailee, että mitähän touhuilen taas, kun heilun pihalla kameran kanssa... tuo katse... :-)


Karstat ovat vanha käsityöväline ja yleensä näitä on käytetty ja käytetään lampaanvillan käsittelyssä. Karstojen avulla materiaalista saadaan kehruuta varten sopivan kuohkeita hahtuvia, joissa kuidut kulkevat samansuuntaisesti. Samalla myös saadaan poistettua materiaalista ylimääräiset roskat. 



Nämä karstat löytyivät Toikan valikoimasta. Kokoa näiltä löytyy 10 cm x 19 cm. Alussa uudenkarheat karstat voivat tuntua jäykiltä mutta siitä ne ajan myötä sitten tulevat joustavammiksi. Nämä karstat ovat puuta ja niissä on hyvän pituiset kahvat joista saa hyvän otteen.



Lankaa voi kehrätä monella tapaa. Rukki on varmasti tuttu väline, joka on kohtalaisen iso ja tilaakin vievä, nykyään on markkinoilla uudenmallisia, pienikokoisiakin rukkeja. Omistan yhden oikein antiikkisen rukin mutta en sillä oikein rohkene kokeilla nokkoslangan kehräystä, aloittelen värttinällä. Joten tämä kuvassa näkyvä, niin ikään Toikan verkkokaupasta löytynyt värttinä pääsee pian kehräämään nokkoslankaa.


Tämä Ashfordin Classic- mallinen värttinä on puuta ja ns. alapainoinen värttinä. Alapainoinen siten, että tuo puinen paino eli kehrä tulee tässä mallissa kivasti muotoillun puutangon alaosaan. Se on sitten makuasia tykkääkö käyttää ala- vai yläpainoista värttinää. Värttinän yläosassa on pieni koukku, johon kiinnitetään ns. alkulanka. Esittelen nämä työvaiheet tarkemmin, kun pääsen nokkoslangan valmistamisessa vauhtiin. 


Ashford Classic -mallisen värttinän paino on vain 90 grammaa. Paketissa tulee mukana myös englanninkieliset ja kuvalliset perusohjeet värttinän käyttöön ja pieni pala hiomapaperia, kaiketi tuo hiomapaperi on tuossa mukana vähän varulta, jos puu sattuu elämään ja sen pintaan tulisi tikkuja...


Ai että kun en meinaisi millään malttaa odottaa, että pääsen keräämään nokkosia ja tekemään niistä lankaa, samantapaisilla työvaiheilla kuin täällä meillä Suomessa jo aikoinaan tehtiin. Se muuten onkin sitten ihan omanlaisensa ja monivaiheinen työvaihe, että saa langan tekoa varten kuidut eriteltyä nokkosista. Jännä päästä kokeilemaan tätä... palaillaan taas pian, ihanaa kesäkuun loppupuolta sinulle!


Yhteistyössä:


-Kati-