Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulttuuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulttuuri. Näytä kaikki tekstit

4.2.2018

Katin kirjanurkka - Suomalaista mytologiaa ja loitsuja


Voiko kirjasta sanoa, että se on kaunis... kyllä vaan voi ja nämä kannet sykäyttivät ensi näkemältä oikein kunnolla. Kuvassa otos Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kevään 2018 uutuuskirjoista, Loitsujen kirja sekä Suomalaisten muinaisusko.



Suomalaisten historia ja mytologia ovat ruotsalaisten dekkareiden lisäksi mielilukemistani. Enpä olisi kymmenisen vuotta sitten tuota lausetta uskonut kirjoittavani mutta niin se vaan tuo aika tekee tehtävänsä. Osansa on kyllä siinäkin, että oman mieheni kirjojen kautta kiinnostuin suomalaisten alkuperästä ja tapakulttuurista. Onkin muuten ollut mielenkiintoista lukea näitä teoksia ja kulkea tämä tiedon matka tähän pisteeseen. Innolla myös odotan että millaisia teoksia tuleman pitää. 

Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko, SKS 2018, sarja: Kirjokansi 158, 531 s.

Nyt on myös yksi mieheni ja minun toiveista alkanut pikku hiljaa toteutumaan. Nimittäin uusintapainoksia on alkanut ilmestymään jo aikoja sitten loppuunmyydyistä teoksista, jotka koskevat juurikin mielilukemistoamme. Suomalaisen uskontotieteen uranuurtajan Uno Harvan Suomalaisten muinaisusko julkaistiin ensi kertaa v. 1948. Kyseessä on suomalaisen mytologiatutkimuksen merkkiteos. Kirja on kyllä melkoinen tietopakkaus juuristamme sekä esi-isiemme uskosta.


Kirjan sisällys on mielenkiintoista luettavaa. 


Suomalaisten muinaisusko on reilut 500-sivuinen teos. Kirja kertoo muun muassa, että aikoinaan Ukko oli kansamme tärkein jumala, sillä hänestä johtuvaksi uskottu ukonilma ja sade olivat kesähelteen vallitessa viljankasvulle välttämättömiä. Ukkosen nimityksiä ovat olleet ajan saatossa myös Pitkäinen ja Pitkämöinen. Etelä-Pohjanmaalta muistiinpantu säkeistö:

"Pitkämöinen tulta isköö
keskellä merikiviä
kirjavasta kärmehestä"



Vietin varsinkin lapsena paljon aikaa luonnossa ja aina olin juoksentelemassa pitkin metsiä. Mielikuvitus kyllä lapsena laukkasi sen verran, että uskoin tietysti myös metsänhaltijoihin ja menninkäisiin. Metsänhaltija kuuluu suomalaiseen mytologiaan ja ainakin itsestä tuntuu, että juurikin kaikki metsään liittyvä on niin suomalaista kuin olla ja voi.


Suomalaisten muinaisusko -kirjassa on muutamia mustavalkoisia kuvia sekä piirroksia. Tässä kuvassa vanha kivipiirros, jossa suomalaiseen mytologiaan vahvasti kuuluva Näkki harjoittaa jälleen ikäviä tekojaan. Upea teos ja jos et ole vielä tähän tutustunut niin tämäkin löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ihka uudesta verkkokaupasta johon pääset tästä!


Marjut Hjelt (toim.): Loitsujen kirja, SKS 2018, sarja: Kirjokansi 161, 280 s.

Marjut Hjeltin toimittama Loitsujen kirja vie lukijansa maagiseen maailmaan, entisajan arkeen, jossa enteiden tarkkaileminen ja myös loitsiminen olivat vahvasti läsnä. Kirja on täynnä erilaisia loitsuja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin, jotka on koottu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistosta sekä Suomen Kansan Vanhat Runot -teoksesta, jonka aineisto löytyy myös verkosta SKVR-tietokannasta www.skvr.fi.


Kuvassa pieni osa kirjan sisältöä... Suomalainen loitsuperinne on rikas ja ennen vanhaan loitsuja käytettiin arjen elämässä, tuomaan esimerkiksi hyvää satoa tai vaikkapa parempaa kalasaalista.


Kirjaa selatessa tulee väistämättä mieleen Kalevalan säkeet. Loitsuja onkin lausuttu ja laulettu kalevalamittaan varsinkin itäisessä Suomessa. Länsisuomalaiset loitsut taas ovat olleet lyhyitä, iskeviä ja vähäeleisiä. Laulamista pidetäänkin loitsimisen vanhimpana muotona, esimerkiksi samaanit ovat tanssineet ja samalla rummuttaneet loitsinnan laulamisen aikana.


Arkiaskareet tarvitsivat ihan varmasti loitsintaa onnistuakseen. Loitsujen kirja kertoo muun muassa, että jos vaikka leipätaikina epäonnistui, kyse ei ollutkaan leipojan puutteellisista taidoista vaan kyse oli esimerkiksi kirouksesta ja silloin täytyi pyytää haltijoilta apua - loitsulla tietenkin.


Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kevään 2018 uutuuksiin sekä aiemmin ilmestyneisiin ihanuuksiin pääsee tutustumaan mm.  SKS:n uuden verkkokaupan kautta! Uuden verkkokaupan avautumisen kunniaksi kaikki SKS:n kirjat ovat - 20 % alennuksessa aina 11.2. saakka! Upeita teoksia ja ei muuta kuin fiilistelemään mytologialla ja tapakulttuurilla... ja ehkä muutamalla loitsullakin. 


Yhteistyössä:


-Kati-

6.8.2017

Katin kirjanurkka - Kansanomainen lääkintätietous

Matti Hako (toim.): Kansanomainen lääkintätietous, SKS 2017, 255 s.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantama Kansanomainen lääkintätietous on mielenkiintoinen teos ja vie lukijansa syvälle suomalaiseen kansanperinteeseen sekä uskomuskulttuuriin. Olenkin maininnut aiemmin, että kaikki kulttuuriin ja historiaan liittyvät teokset vievät minut aina mukanaan ja varsinkin, jos ne koskevat kotimaamme kulttuuria, niin vielä parempi. 


Kansanomainen lääkintätietous on kovakantinen ja sivuja on 255. Tämä neljäs näköispainos on todella mielenkiintoinen läpileikkaus vanhoihin uskomuksiin, parannuskeinoihin sekä kansan käyttämiin loitsuihin. Kirjan aineisto on koottu Kansanrunousarkiston kansanlääkintäkokoelmista.



Tuossa kuvassa yksi hauska otos kirjan sivuilta. "Kun miehen kaula on kipeä, pannaan naisen sukka kaulaan". Mielenkiintoista... mikähän tämän uskomuksen on silloin aikanaan laukaissut? :-)


Kirjan sisällys on jaoteltu seuraaviin: tauti uhkaa kaikkialla, ihmisruumis ja sen taudit, kotieläinten taudit. yleisiä parannustapoja sekä kansanparantajia ja verensulkijoita. Itse luin kirjaa hymy suussa ja mietin, että on ne ennen keinot olleet. Otteita kirjasta: 

"Kun kana taukoaa munimasta, vieritetään sitä tuhkassa ja sitten heitetään akkunasta pihalle (Mäntyharju)".

Mitähän se kana on tuosta käsittelystä tykännyt...

"Saunassa tulee vihtoa aina ensin selkä ja sitten aina alas jalkoihin päin. Näin poistuu kylmyys ja kipu ruumiista. Jos vihtoo päinvastoin, menee kylmyys ja kipu ruumiiseen (Hämeenkyrö)".


Mielenkiintoinen kirja jota suosittelen kaikille kansanperinteestä ja tavoista kiinnostuneille. Eikös sitä joskus sanota, että "kyllä se vanha kansa tietää"... niin mitenkähän monta ohjetta kirjasta löytyy, jotka voisivat vielä tänäkin päivänä toimia ihan oikeasti.



Yhteistyössä: SKS
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura


-Kati-

4.7.2017

Katin kirjanurkka - talousreseptejä ja muistikirja

Jouni Kuurne: Louhisaaren linnan talousreseptit (n.1770-1850), SKS 2017, 183 s.

Tapakulttuurista ja historiasta kertovien kirjojen syövereihin sukeltaessani syvennyn aina miettimään, että kuinka sitä onkaan eletty silloin aikoinaan ja mistähän ne omat juuret ovatkaan tarkemmin lähteneet. Omissa suonissa kun kiertää verta sekä idästä, Karjalasta että lännestä, Ruotsin maalta. 


Nyt esittelyyn pääsee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kustantama, mielestäni todella mielenkiintoinen kirja. Talousreseptikirjan myötä pääsee syvälle 1700- ja 1800- luvun keittiöön ja tarkemmin Louhisaaren linnaan. Mutta ei kirja pelkästään ruokaohjeita sisällä vaan se pitää sisällään myös erikoisiakin hoito-ohjeita niin ihmisten kuin kotieläinten vaivoihin.


Louhisaaren linnan talousreseptit -kirja on kovakantinen ja sivuja on 183. Kirja on kokonaisuudessaa mielestäni kaunis. Kirjan kuvitus on monipuolista ja taitto on myös tasapainoinen, mikä tekee kirjan helppolukuiseksi. Kuvassa aukeama jälkiruokaohjeista.



Louhisaaren linnan talousreseptit ovat alunperin olleet käsinkirjoitettu kokoelma, joka kuului Louhisaaren linnan suureen arkistoon. Kokoelma ja koko linnan arkisto lahjoitettiin sittemmin Suomen kansallismuseolle v.1967. 


Rantasappi (Centaurium minus). Kirjassa rantasappi löytyy hoito-ohjeesta: 

Pettämätön parannuskeino kylmettymistä vastaan

Kiinapuun kuorta jauheena 1 unssi
Valikoitua, rouhittua raparperia 1 drakma
Koiruohoa ½ drakmaa
Rantasappea ½ drakmaa
Tavallista viinihappoa ½ drakmaa
Koiruohosiirappia

Nuo entisajan mittojen nimet ovat mielenkiintoisia. Kirjassa onkin selitetty kaikki nuo erikoiset nimet. Drakma ja unssi ovat apteekkipainomittoja. Drakma on n. 3,71 grammaa ja unssi 29,5 grammaa.



Hui... Louhisaaren linnan talousreseptit -kirjastahan löytyykin ihka oikea elämän eliksiirin ohje... ei muuta kuin kokeilemaan! :-)


Sitten esittelyyn pääsee mielestäni yksinkertaisuudessaan niin kaunis SKS:n muistikirja. Tyhjät muistikirjat ovat mielestäni oikea luovuuden lähde. Mitähän tähän kirjaan nyt sitten laittaisikaan sisällöksi... piirroksia, tekstiä tai ehkä molempia. Eihän tätä raaski käyttää, niin kaunis tämä muistikirja on.



Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 176-sivuisen muistikirjan kannet ovat mustat ja kannen yksityiskohdat ovat hohtavan kullanvärisiä. Kannen kuva on SKS:n julkaisemasta 34-osaisesta sarjasta Suomen Kansan Vanhat Runot (1908-1948, 1997). Tämä muistikirja sopii erittäin hyvin myös lahjaksi, eikö!



Vielä tyhjät sivut mutta luulempa että pian saavat nämä rivit täytettä. ♥


Yhteistyössä: SKS
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura


-Kati-

20.2.2017

Katin kirjanurkka - Suomalainen kansanusko


Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko, Gaudeamus Oy 2014, 416 s.

Vähän aikaa sitten kerroin täällä blogissani, kunka mieheni on tutustuttanut minut historian mielenkiintoisiin syövereihin ja tässä vuosien aikana on tullutkin tutkittua jos jonkinmoisia opuksia. Suomen varhaishistoria kiinnostaa minua eniten ja vaikka siitä onkin aika niukasti materiaalia, on aihe mitä mielenkiintoisin.


Suomalainen kansanusko käsittää maailmankuvan, johon kuuluvat mm. jumaltarut, luontosuhde, ihmiskäsitys ja magia. Kuulostaa mielenkiintoiselta, vai mitä! Kalevalainen Sampo, taivaan takominen, Tuonelan joki ja maailman synty munasta - siinä muutama ikiaikainen mielikuva purtavaksi.


Risto Pulkkisen teos; Suomalainen kansanusko on kovakantinen ja todella kattava tietoteos suomalaisen kansanuskon olemuksesta. Läpi käydään mm. suomalaisten pyhiä paikkoja, seitoja, suomalaisten luontosuhdetta, karhukulttia, totemismia sekä myös ennen kristinuskoa voimissaan ollutta samanismia. 



Kurkien kanssa taisteleva pohjoinen kääpiökansa. Kuva Olaus Magnuksen Historia de gentibus septentrionalibus -teoksesta (1555). Keitäs nämä kääpiöt ehkä olivatkaan... kirjasta löytyy jännittäviä asioita aiheesta!


Kirjan kuvitus koostuu pääasiassa mustavalkoisista, vanhoista valokuvista sekä karttapiirroksista.


Eläin- ja luontoaiheet ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja jonkinlainen sisäsyntyinen kunnioitus luontoa kohtaan tuntuu meissä suomalaisissa edelleen voimakkaasti olevan. Ainakin itse allekirjoitan tuon tunteen. Ote kirjasta:

"Mitä arkaaisempi ja teknisesti kehittymättömämpi yhteisö on ollut, sitä vahvemmin se on kokenut eläinkunnan ihmisiin nähden tasa-arvoisena tai jopa ylivoimaisena. Ennen teknologian kehittymistä eläimillä oli liki kaikissa suhteissa suuremmat voimat, nopeammat jalat ja tarkemmat aistit kuin ihmisillä. Ihmisen oli mahdoton käsittää eläinten vaistotoimintoja, mikä sai ajattelemaan, että niillä oli tuonpuoleista tietoa ja kanavia tuonpuoleiseen..."


Mitähän Topi-kissan mietteissä onkaan... katseleekohan paraikaa maahisia ja kotitonttuja vai filosofoiko jotain merkittäviä... :-)


Suomalainen kansanusko on kattava teos, jota suosittelen lämpimästi kaikille Suomen historiasta, tapakulttuurista ja uskomuksista kiinnostuneille.

Yhteistyössä:


-Kati-