♥ Ihonhoitoa ja Beauty Roller ♥

Olen ollut viime päivinä kosmetiikan ja ihonhoidon pyörteissä ja melkoisen erikoisissa sellaisissa. Pääsin nimittäin nyt testaamaan paljon esillä ollutta dermarolleria eli mikroneulaustelaa ja on olllut kyllä jännittäviä hetkiä tämän telan kanssa. Kuvassa näkyvä setti löytyy Kauneusmaailma.fi:n valikoimasta ja settiin kuuluu mikroneulaustela, kasvoseerumi, kosteusvoide sekä kangaskuitunaamio. 

Mikroneulaus on turvallista ja voidaan tehdä myös kotona tällaisten kotikäyttöön soveltuvien mikroneulaustelojen avulla. Hygieniasta neulauksen kanssa täytyy pitää huolta ja sainkin setin mukana erittäin kattavat ohjeet neulauksen työvaiheista ja telan desinfioimisesta ja muusta vastaavasta.

Mikroneulausteloja on erilaisia ja neulanpituudet myös vaihtelevat. Kotikäyttöön suositellaan 0,2 - 0,5 millimetrin pituisia neuloja ja näitä rollereita kutsutaan yleensä Beauty Rollereiksi. Tässä omassa Beauty Rollerissani on 0,5 mm pituiset mikroskooppiset ja ohuet neulat ja niitä on yhteensä 540 kappaletta. Neula-sana saattaa tuntua hurjalta ja itseänikin vähän jännitti, kun ensimmäistä kertaa tätä kokeilin. Mutta ainakin oma kokemukseni osoittautui ihan hyväksi ja tämä mikronaulaus nyt jääkin sitten ihonhoitorutiineihini pysyvästi. Hoitokäsittelyt tehdään n. 2 - 3 viikon välein, jolloin ihokudos saa tarpeeksi aikaa uusiutua hoitokertojen välillä.

Neulaaminen ei oikeastaan tuntunut juurikaan miltään, jossakin kohtaa tuntui pientä sellaista pistelyä, mutta erittäin hentoa sellaista. Painaa ei saa liian kovaa vaan telaa rullataan ihoa pitkin hellästi. Ensimmäisellä kerralla halutut kasvojen alueet voi käydä läpi pariin kertaan ja myöhemmin, kun iho on tottunut voi käsittelyn toistaa tarpeen mukaan 4-7 kertaa per hoito. 

Ihonhoidossa putaus on aina tärkeää ja mikroneulaustelan kunnosta ja puhtaudesta tulee huolehtia erityisen tarkasti desinfioimisaineiden ja kiehuvan veden avulla. Mikroneulaustela stimuloi ihoa ja saa ihon tuottamaan kollageenia sekä elastiinia.

Tähän settiin kuuluu myös mikroneulaustelan lisäksi Dermofuture Nanopeptidiseerumi. Seerumilla on  ihoa kiinteyttäviä ominaisuuksia ja tätä tuotetta voidaan tosiaan käyttää myös näin mikroneulauksen yhteydessä, jolloin seerumi imeytyykin ihoon tehokkaammin. 

Dermofuture Nanopeptidiseerumi on suunnattu aikuiselle iholle, jolla on jo ikääntymisen merkkejä.

Bee Venom silottava kasvonaamio on myös ihana lisä tähän settiin. Jos sinua kiinnostaa tämä koko tämä Kauneusmaailma.fi:n tuotepaketti niin pääset tutustumaan siihen tästä. Kertakäyttöisen kasvonaamion voi käyttää heti neulauksen jälkeen ja naamio asetellaan kasvoille n. 15 minuutiksi. Naamio sisältää mm. E-vitamiinia ja kollageenia. Tämän jälkeen kasvoille levitetään vielä kasvovoide.

Ja tässä kuvaa itse prosessista. Desinfioin ensin rollerin sekä puhdistin kasvojeni ihon alkoholipitoisella kasvovedellä. Puhtaudessa tulee olla tarkkana. Tämän jälkeen desinfioin myös käteni, kun levitin kasvoilleni sormien päillä pyörivin liikkein seerumia. Aloitin rollauksen otsalta ja tein rauhallisia, pitkiä vaaka- ja pystysuuntaisia sekä ristikkäisiä rollausliikkeitä pitkin kasvojen ihoa. 

Neulauksen (tai naamion) jälkeen iholle kannattaa levittää voidetta ja tämä Dermofuturen rauhoittava kasvovoide tulee setin mukana. Voide on todella miellyttävää, koostumus täyteläistä ja levittyy hyvin iholle. Tässä voiteessa on mm. iltahelokkiöljyä, aloe veraa, kaurauutetta, lakritsijuurta sekä inca inchi-öljyä. Itse pidin voiteen olemuksesta ja iho tuntui todella pehmeältä neulauksen ja voiteen jäljiltä, yllätyin ihan. 

Jännä testailla tätä ja vaikutuksia pääsee tosiaan paremmin tarkastelemaan sitten useiden käyttökertojen, muutaman kuukauden jälkeen. Ihanaa kevään aikaa sinulle ja palaillaan taas pian! ♥

t: Kati

Katin kirjanurkka - Elämän merkityksen jäljillä

Pihkala & Valtaoja: Elämän merkityksen jäljillä - Keskustelukirjeitä, Minerva 2020, 290 s.  

Helmikuun "paremmalla" puolella ollaan ja ihanaa, sieltä se kesä koko ajan tulee lähemmäksi. Talvessa on omat hyvät puolensa mutta olen kyllä niin kesäihminen, kuin olla ja voi. Tykkään lämmöstä ja puutarhaharrastuksiakin on aika vaikeaa näin talvella puuhailla. No tomaatin ja chilin siemeniä laittelen jo pian multaan mutta muuta ei oikein vielä pysty tekemään...

Tänne blogin kirjanurkkaan pääsee nyt esittelyyn melkoisesti pohdintoja herättävä teos. Elämän merkityksen jäljillä -kirja sisältää avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan ja emerituspiispa Juha Pihkalan kirjeenvaihtoa ja keskustelukirjeitä. Tämä kirja on jo kolmas heidän yhteinen keskustelukirja ja keskustelujen aiheena käsitellään tieteen ja uskon välisiä suhteita.

Elämän merkityksen jäljillä -kirjan sisällys.

Keskustelunvaihtoa on mielenkiintoista lukea ja teksti vie hyvin mukanaan. Pidän etenkin kirjan sivuilta huokuvasta välittömästä ajatusmaailmasta ja myös jotenkin koko ajatustenvaihdon rehellisyydestä. Luulisi, että katsomuksien jonkinlainen ns. vastakkainasettelu olisi jollakin tavalla epämieluisaa ja vaivaannuttavaa, mutta kirjan keskustelut avaavat ajatuksia myös siihen, että tällaisia keskusteluja tarvitaan. Silmiä avaavaa pohdintaa ja ajatuksia ja lukiessa kyllä huomaa, että kyseessä on kaksi erityisen vahvan maailmankatsomuksen omaavaa kirjoittajaa. 

Topi-kissa on tässä kuvassa, aivan selkeästi juuri hetki sitten ymmärtänyt elämän merkityksen. Mitähän se Topilla onkaan... jokaisella meillä kuitenkin varmasti omanlaisensa. :-) Ihanaa helmikuuta sinulle ja palaillaan taas pian!

t: Kati

Siemeniä ja talvitunnelmia

On helmikuun alku ja tuntuu, että lunta on tullut nyt alkuvuodesta melkeimpä muutamien viime talvienkin puolesta. Lumipeite kyllä kaunistaa maisemaa ja on jotenkin kivan valoisaa varsinkin auringon paistaessa. Tänään kävin läpi myös jo omaa kasvien siemenvarastoa. Tässä vähän esimakua tulevan kevään istutuksista, varsinkin tomaatin ja chilin siemeniä pitää kohta jo alkaa istuttelemaan ja osa harrastajista onkin jo hyvässä vaihdissa. Ensin vähän tunnelmia meidän pihamaalta.

Puut kantavat oksillaan hurjan määrän lunta... kaunista.

Meidän pihamaata risteilevät tällaiset polut, tästä näkee hyvin tuon lumen määrän. 

Minulle on kertynyt erilaisia siemeniä melko paljon vuosien varrella. Yhdestä siemenpussista kun tulee yleensä käytettyä vain osa kerrallaan, niin sitten näitä siemeniä kertyy myös tulevien vuosien varalle. Säilytän siemeniä kätevässä valkeassa muovilaatikossa, missä ne pysyvät melko siistissä kuosissa.

Tässä tulevan kesän istutuksia, jotka tulevat sitten kasvihuoneeseen. Erilaisia chilejä, kurkkua, tomaatteja ja ihan uusian tulokkaina kokeilen nyt munakoisoa sekä tomatilloa.

Chili Cayennen siemenet odottamassa kylvöä. Tykkään chileistä tosi paljon, ne ovat helppohoitoisia ja antavat rurkasti satoa. Olen laitanut palkoja loppukesästä myös suoraan pakkaseen, sieltä niitä on helppo ottaa aina tarpeen mukaan käyttöön ja mausteeksi.

Mieliyrttini, korianteri. Tämän pussin ostin viime viikonloppuna... korianteria olen kasvattanut aiemminkin ja tämä yrtti jakaa kyllä mielipiteet. Korianteri käy tosi hyvin aasialaisten ruokien kanssa, joita teenkin aika paljon. 

Sitten tämän kesän kasvi- ja avomaaviljelykset. Hui, melkoinen määrä mutta tässä on kyllä oikeita herkkuja... puna- ja keltasipuli, retiisi, kesäkurpitsaa, pensaspapua, nauris sekä japaninkaali. Koitan, saanko kasvamaan myös parsakaalia, kukkakaalia ja kurpitsaa. Eiköhän nämä riitä kasvimaalle... Kokeilen muuten myös ekaa kertaa istuttaa sipuleita siemenestä kun yleensähän käytetään istukkaita, eli niitä "pikkusipuleita".

Parsakaali on hyvää höyrytettynä ja lisukkeena. Siemenet ovat tämän näköisiä ja näitä istuttelen tässä multaan sitten lähempänä kesää. Sormet jo vähän syyhyää, en malttaisi odottaa...

Pihakoivu on lumen peitossa. Ihanaa helmikuuta sinulle ja palaillaan taas pian!

t: Kati

Katin kirjanurkka - Kansallispuistojen kutsu

Tomi Kontio: Kansallispuistojen kutsu, Avain 2020, 335 s.

On helmikuu ja on ollut kovat pakkaskelit viime päivinä. Olen tässä miettinyt viime aikoina tosi paljon tulevaa kesää... kun talvi jo kyllästyttää. Tekisi niin mieli lähteä käymään jossakin vähän kauempana, eikä aina tässä lähipaikkakunnilla. Tämä koronatilanne on niin ärsyttävä, kun kaikki on niin epävarmaa. Kuitenkin jo ollaan vähän mieheni kanssa mietitty, että voitaisiin käydä kotimaan upeissa luontokohteissa ensi kesänä. Lappi kutsuu jälleen tällä hetkellä eniten...

...saas nähdä, mihin sitä sitten lopulta päädymme. Suomessa on kyllä aivan upeita luontokohteita ja tämän kirjan kautta varsinkin kansallispuistomme pääsevät oikeuksiinsa. Kirja on myös pullollaan upeita kuvia ja silmä aivan lepää näissä. Kansallispuistojen kutsu -kirja on kovakantinen ja sivuja on kunnioitettavat 335.

Kirjan on kirjoittanut runoilija ja kirjailija Tomi Kontio, joka muutama vuosi sitten päätti poikansa kanssa tutustua kaikkiin kansallispuistoihin, joita täällä meillä Suomen maassa on. Eli kirja todellakin on kattava otos upeista luontokohteistamme.

Osa kirjan sisällöstä. 

Kansallispuistojen kutsu -kirjan kuvitus on niin upeaa katseltavaa. Kuvat ovat monipuolisia ja antavat hyvän käsityksen, millaisilla maisemilla kansallispuitot on maustettu. 

Eikä pelkästään kuvat, vaan myös teksti on todellakin mukaansatempaavaa luettavaa. Kyse ei nimittäin ole kirjasta, joka pohjautuu pelkästään faktatietoihin vaan tarinaa on kirjoitettu kivasti kertoen isän ja pojan yhteisistä retkistä ja luontoelämyksistä.

Suomessa on yhteensä neljäkymmentä kansallispuistoa ja maisemat aina Suomen maan etelästä pohjoiseen vaihtelevat kovasti. Lapin ehkä karuiltakin maisemilta etelän reheviin koivumetsiköihin. Kuvassa mielestäni aivan satumaisen kaunis Ukselmakuru, joka sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kyseinen kansallispuisto sijaitsee Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella.

Jokaisella on varmasti oma mielimaisema ja paikkansa luonnossa. Oma sielunmaisemani on lähellä tällaista rehevää metsää, jossa on paljon lehtipuita ja aluskasvillisuutta. Tässä tämä upea kirjavinkki, ihania lukuhetkiä sinulle ja palaillaan taas pian!

t: Kati