Kesän tunnelmia puutarhasta ♥

Kesäpäivät lämpenevät ja tänään saatiin jälleen nauttia ihanasta auringostakin. Tuuli yltyi eilen ja tänään melko kovaksi mutta ei sentään myrskylukemiin, kuten tuolla länsirannikon tuntumassa. Tässä muutama tunnelmakuva meidän pihamaalta ja kasvun ihmeestä. Tässä kuvassa kauniin värisiä tulppaaneja. Tuolla postauksen lopussa, viimeisessä kuvassa, on sitten pelottava peto meidän ulkoportailta... sain napattua kyllä hauskan kuvan.

Punainen orvokki terrakottaruukussa pöydän päällä.

Tämä sininen kukka, kevätkaihonkukka, on kyllä niin ihana ja leviää onneksi todella kiitettävästi. Kukkii myös kauan, mikä on vain plussaa...  

Ja sitten kurkistus kasvihuoneeseen... tämä tomaatti kasvaa pikku hiljaa, vielä aika pieni mutta kyllä se tuosta vahvistuu, päivä päivältä. Tuo tuki on kyllä kätevä, tomaatti kun tarvitsee jonkinlaisen tuen, että jaksaa kantaa painavan sadon. Saas nähdä, miten paljon tänä kesänä saadaan satoa kasvihuoneesta.

Kurpitsakin vielä pieni ja tuossa etualalla näkyy samettikukan alkuja, niitä kannattaa istutella aina tällaisten syötävien kasvien viereen. Niiden kukat houkuttelevat pölyttäjiä ja toisaalta samettikukka on sellainen "vanhan kansan" taikakasvi, eli se karkottaa kasvien ikäviä tuholaisia, kuten ansarijauhiaisia.

Ja pihamaan "aarrekasvini" eli amppelikarhunvadelma, jonka tilasin tänä keväänä. Vielä ihan pieni, tuosta se kasvaa tämäkin, pikku hiljaa...

Karviainen kukkii... tämä on mielimarjani... satoa odotellessa.

Pihan iso kirsikkapuu on ihan täynnä kukkia. On kyllä niin nätti!

Mieliyrttini eli karhunjuuri. Tämä yrtti maistuu hiukan tillille ja on monivuotinen!

Tällaisen jännän istutusastian löysin vuosia sitten honkkarin alesta parilla eurolla ja astia matkii hiukan isoa kiveä. Tykkään tästä kun on jotenkin niin erikoinen ja käy mielestäni kivasti tähän kannon päälle. On tuossa samalla paikalla ollut jo monena kesänä.

Humala köynnöstää navetan kiviseinää pitkin. Tämä humalalajike on oikein vanhaa perua, suomalaista kantaa, ja sain alun vuosia sitten ihanalta anopiltani. Tuossa alakuvassa se lupaamani peto. Eli meidän Pena meinaa haukata säyneen pyrstöä. Mieheni nappasi kalan järvestä ja fileet oli ensin yön suolassa ja savustettiin tämä sitten seuraavana päivänä. Siis uskomattoman hyvää kyllä tuli tuosta kalasta. En ollut säynettä ennen maistanutkaan. Mielenkiintoista...

♥ Ihanaa kesää sinulle ja palaillaan taas pian. ♥

-Kati-