Cilla & Rolf Börjlind: Musta aamunkoitto, suom.Sirkka-Liisa Sjöblom, Kustantamo S&S 2016, 336 s.
Ruotsalaiset dekkarit ovat mielilukemistani. Niitä en voi oikeasti koskaan hehkuttaa liikaa. Nyt sain luettavakseni yhden kategoriaan kuuluvan ja - voisin melkein sanoa - oikean mestariteoksen...ja se on aika paljon sanottu. Mutta eikös hyvän kirjan merkki ole se, kun tarina on niin koukuttava ettet malta lopettaa lukemista tai että jännitat kirjan tapahtumia enemmän kuin elokuvaa katsoessa.
Musta aamunkoitto on ruotsalaisten Cilla ja Rolf Börjlindin yhteinen teos. Kirja on kolmas, itsenäinen osa Tom Stiltonista kertovassa kirjasarjassa, joista ensimmäinen, Nousuvesi ilmestyi suomeksi v. 2013 ja toinen osa Kolmas ääni ilmestyi v. 2014.
Kuva: Thron Ullberg
Ei ole ihme, että kirjoittajapari kuuluu Ruotsin kokeneimpiin käsikirjoittajiin, heidät nimittäin tunnetaan erityisesti Martin Beck -elokuvista, joita on tehty jo huimat 26. Musta aamunkoitto -kirjan kerronta on elokuvamaista ja ehkä siksi kirja tuntuikin, kuin olisi katsonut jännittävää ruotsalaista leffaa. Joo ja arvatkaas, mitkä elokuvat ovat mielestäni parhaita...no ruotsalaiset Beck -leffat sekä Wallanderit. Joskus mietin, että mikä näissä pohjoismaisissakin dekkareissa kiehtoo ja päädyin siihen, että ne ovat vain aivan omaa luokkaansa. Tietynlainen kerronta, henkilöhahmojen aitous ja tapahtumien raakuus. Usein tarinoissa pohjaudutaan psykologiaan ja henkisiin mittelöihin... hmm... tykkään.
..."Enää pari tuntia", mies sanoi. "Kunnes tulee tarpeeksi pimeää. Sitten jatketaan matkaa." Hän kääntyi pelkääjänpaikkaan päin ja otti kommandopipon. Se oli täyttänyt tehtävänsä autotallissa. Nainen ei ollut nähnyt hänen kasvojaan eikä saisi nähdäkään, missään vaiheessa. Hän työnsi pipon hansikaslokeroon pistoolin päälle ja kääntyi taas kohti takapenkkiä. Kun hän kosketti naista polveen, tämä hätkähti."...
Kirjan tarina piti todella hyvin otteessaan, vaikkakin aihepiirit olivat raskaat. Lapsenmurha, äärioikeisto ja
hahmojen sielun syöverit vievät lukijan syvälle todella synkkään
maailmaan. Välillä mentiin niin jännityksen pauloissa, että hirvitti lukea eteenpäin. Plussaa erittäin hienosti luoduista hahmoista, varsinkin tuo Tom Stilton taitaa olla useamman luonteen mies. Lukujännitystä kirja tarjoaa enemmän kuin tarpeeksi ja
suosittelen tätä kirjaa luettavaksi kaikille kyseisen genren ystäville.
Yhteistyössä
-Kati-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, jos jätät kommentin, se lämmittää sydäntä!