Anne-Marie Nageleisen: Laatikkopuutarhurin opas, suom. Katriina Karpiola, Minerva Kustannus Oy 2017, 192 s.
Ihanaa hehkutella jo puutarhajuttuja vaikka lunta on maassa vielä kymmeniä senttimetrejä. :-) Ostin tosiaan muutama päivä sitten ensimmäiset multasäkit ja ne odottavat tuolla pihamännyn alla avaamistaan. Ensimmäiset multasäkit hupenevat yleensä parvekelaatikoihin, joihin istutan orvokit ja muut kylmääkin kestävät lajikkeet.
Minerva Kustannuksen ihana kirja; Laatikkopuutarhurin opas on kyllä ihan mahtava opus meille kaikille puutarhanhoidosta ja oman sadon viljelystä kiinnostuneille. Laatikkopuutarhuri on kaikessa yksinkertaisuudessaa sitä, että sato viljellään kokonaan joko itse rakennetuissa laatikoissa tai vaikka ostetuissa lavakauluksissa.
Laatikkopuutarhurin opas on kovakantinen, 192 -sivuinen ja täynnä värikuvia. Kirjan sisältö kattaa perusteet, suunnittelun sekä viljelyvinkkejä. Kuitenkin se tärkein osuus on onneksi myös kirjan kattavin, eli yksityiskohtaiset ohjeet ja vinkit 35 eri lajikkeelle; vihanneksille ja yrteille.
Laatikkoviljelyn periaate on se, että satoa saadaan mahdollisimman paljon ja hyvin pieneltä alalta. Itselläni on kokemusta lavakauluksista ja tykkään käyttää niitä. Viljelykset pysyvät paremmin hallinnassa eikä rikkaruohoistakaan ole ollut sellaista ongelmaa kuin suoraan maassa viljelyssä. Kastelua kasvit tarvitsevat kuitenkin enemmän mutta katteen, esimerkiksi ruohosilpun käyttö auttaa asiaa.
Kirjassa perehdytään myös ruutuviljelyyn, joka on yhtä kuin kasvimaa potenssiin kaksi. Ruutuviljelyn hyviä puolia on sadon runsaus, maa pysyy yleensä terveenä ja kasvinsuojeluaineita ei tarvitse käyttää yleensä juuri ollenkaan. Myös kumppanuuskasvien käyttöä kannattaa miettiä omaa ruutuviljelmää suunniteltaessa, esimerkiksi samettikukan viljely kasvisten lähellä karkoittaa tuholaisia ja tomaatin viljely kaalien lähellä harhauttaa kaaliperhoset kaalien kimpusta. Mielenkiintoista, vai mitä!
Yhteistyössä:
-Kati-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, jos jätät kommentin, se lämmittää sydäntä!