Lapin arkeologia - Elämän jälkiä kivikaudelta uudelle ajalle

Petri Halinen: Lapin arkeologia - Elämän jälkiä kivikaudelta uudelle ajalle, Gaudeamus Oy 2025, 432 s.

Kirja saatu: Gaudeamus Oy. Nyt päästään jälleen mieliaiheitteni pariin eli historian ja kulttuurin syövereihin. Itseäni on viime vuosina kiehtonut oman sukuni historia sekä juureni. Onkin ollut jännittävää löytää tietoja ja yksityiskohtia suvun menneisyydestä ja mm. asuinsijoista. Tällä kertaa blogin kirjanurkassa esittelyyn pääsee kuvan teos, joka vie lukijansa napapiirin pohjoispuolisten alueiden jälkiin.

 

 

Petri Halinen: Lapin arkeologia - Elämän jälkiä kivikaudelta uudelle ajalle -kirja on kovakantinen ja sivuja siinä on reilut 430. Kuvassa osa kirjan sisällysluettelosta. Sisältö on laaja ja monipuolinen. Nostettakoon sieltä  esille mm. Jäämeren rantojen varhainen asuttaminen, Kalliotaide sekä Pronssin ja raudan käyttö esineiden valmistuksessa. 

 

Uudet löydöt esimerkiksi maan kamarasta kertovat meille aikansa elämästä ja kulttuurista. Jännittävää on se, että nuo löydöt myös usein mullistavat monia sen hetken käsityksiämme menneisyydestä. Ymmärryksemme historiasta elää koko ajan.

 

 

 

Kirja on jaoteltu eri aikakausiin aina Mesoliittiselta kivikaudelta 8300 - 5200 eaa, Rautakauteen ja historialliseen aikaan 300 - 1700/1800 -luvulle saakka. Aikahaarukka on pitkä ja hyvä niin. Tämä teos tuo esille paljon tietoa. Pohjoinen piirtyy teoksessa omintakeisena mutta myös jatkuvasti muuttuneena yhteisöjen verkostona ja esihistorialliset jäljet näkyvät Lapissa edelleen.

 

 

 

Kirjassa on paljon kuvitusta ja tässä osa yhdestä kirjan aukeamasta. Esinelöydöt kertovat paljon ja ihailen usein näitä hyvin vanhoja esineitä. Esineet on valmistettu mitä taitavimmin käsityömenetelmin ja muotokieli on usein myös todella upea. Kurkkaa teoksesta lisää tietoa Gaudeamuksen verkkokaupasta! Ihanaa maaliskuun loppua sinulle ja palaillaan taas pian!

 

t:Kati

Katin kirjanurkka - Johdatus arkeologiaan

Halinen, Immonen & Lavento (toim.): Johdatus Arkeologiaan, Gaudeamus 2014 (3. p.), 509 s.

Kevät alkaa olemaan täällä Kuopion korkeuksilla sillä mallilla, että lumet sulavat hurjaa vauhtia. Ajatukset ovat jo puutarhahommissa ja suunnittelen kovaa vauhtia myös tulevan kesän istutuksia. Takapihamme saa ainakin ihan uuden kuosin tänä kesänä, siitä esittelyä onkin tulossa tänne blogiin tässä sitten kesä- ja heinäkuussa. Mutta nyt tämän upean kirjan pariin; Johdatus arkeologiaan. 

Johdatus arkeologiaan on ensimmäinen suomenkielinen laaja yleisesitys arkeologian tärkeimmistä tutkimusmenetelmistä. Kirja toimii oppikirjana alan opiskelijoille ja aivan mahtavana tietopakettina alan harrastajille. Aihe on mielenkiitoinen tällaiselle historiasta kiinnostuneelle lukijalle, kuten itsekin olen. Olen päässyt tässä vuosien varrella tutustumaan erilaisiin historian alan teoksiin ja tämä kirja avasi taas aivan uutta näkökulmaa myös historiantutkimukseen.

Kirja on erityisen laaja ja tietoa on valtavasti, lukiessani tätä teosta avautui kyllä uusia katsantokantoja menneisyyteen. Kirjassa paneudutaan myös esimerkiksi suomalaisuuteen, joka koettiin uhatuksi, olimmehan olleet vallan alla ja sorrettuinakin pitkään. Varsinkin 1800-luvun lopulla valveutuneet osoittivatkin isänmaallisuuttaan kiinnostumalla esihistoriastaan. Kirjassa käsitelläänkin tutkimusmenetelmien lisäksi kiitettävästi myös arkeologisen tutkimuksen ja tiedon roolia yhteiskunnassa. Kovakantisen teoksen sivumäärä on huimat 509. Kuvassa kirjan aukeama.

Johdatus arkeologiaan on Gaudeamuksen julkaisema teos. Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama kustantamo, joka julkaisee oppi- ja tietokirjoja. Verkkosivuilta pääsee tutkimaan kustantamon upeaa ja suurta valikoimaa eri aloilta ja kurkkaahan tästä, millaisia teoksia valikoimasta löytyy. 

Kirjan sisältöä. Kirja alkaa aivan perusteista ja vie lukijansa aluksi arkeologian määritelmiin ja oppihistoriaan. Sisällysluettelosta huomaa, että kirjassa käydään erityisen laajasti läpi myös arkeologian nykytilaa Suomessa. Kirja esittelee arkeologisen tutkimuksen sekä tiedon paikkaa yhteiskunnassamme eri aikakausilla. Kirjasta löytyy muuten mielenkiintoinen kuriositeetti Kalevala-korun synnystä... tuo ajoittuu vuoteen 1937, liittyen poliittisesti valveutuneiden naisten tarpeeseen julistaa ikiaikaista suomalaisuuttaan ja osaansa tulevaisuuden rakentamisessa.

Kirjassa kerrotaan laajalti erilaisista arkeologian tutkimusmenetelmistä. Yleisimpiä menetelmiä ovat kaivausmenetelmät, jotka tulevatkin ehkä aika monelle ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan arkeologiasta.

 

Kirjan kuvitusta. Kumpua kaivetaan Pohjois-saksassa 1700-luvun alussa. Aika ennen tieteellisen arkeologian syntyä. Kuvassa myös se nykypäivänäkin käytetty työväline, lapio. (Kuva: J.H. Nunningh 1713 Karel Sklenárin (1983) mukaan). Mielenkiintoinen teos täynnä ajatuksia avaavaa tietoa. Mukavia lukuhetkiä sinulle ja palaillaan taas pian! 

t: Kati