9.8.2020

Kasvihuonetunnelmia ♥ "Tarmo"


Ihana elokuun alku on menossa ja aurinko on hellinyt pari viime päivää oikein urakalla. Eilen lämpötila lähenteli jo kolmeakymmentä ja tuntui niin kesäiseltä - no kesähän se vielä onkin, vaikka illat ovat jo niin pimeitä, että syksyn tulon jo aavistaa. Tässä kuvakavalkadia meidän "Tarmo" -kasvihuoneen tunnelmista ja muutama kuva puutarhastakin. ♥ 


Rakensin "Tarmon" ihan omin kätösin tänä keväänä. Istutin kasvihuoneen lavoihin siemenistä kasvattamiani tomaattia, chilejä, kurkkua, kesäkurpitsaa (jota kannattaa mieluummin kasvattaa ulkona) ja kehäkukkiakin houkuttelemaan pölyttäjiä. Kasvu lähti ihan hyvin käyntiin mutta nuo alkukesän hirmuhelteet tekivät sen, että kasvihuone kuumui niin paljon, että kasvu oli tyrehtyä. Onneksi tässä "Tarmossa" on tuo tuuletusluukku katossa, niin sain siten hyvin tuuletettua huonetta ja pidettyä lämmötkin kohdillaan. Ihan kätevä lisä rakenteessa ja suosittelenkin, että jos kasvihuoneunelmat ovat mielessä, niin kannattaa hankkia sellainen, jossa on tuo tuuletusluukku.


Melkoinen viidakko tällä hetkellä tuolla kasvihuoneen sisällä. Kaikki kasvaa kohisten.


Chilien kasvu on ollut melkoisen vaisua tänä kesänä. Muutamia yksilöitä on kuitenkin jo kasvanut siihen malliin, että pian päästään maistelemaan.


Minitomaatteja... näiden korkeus on siis oikeasti jotain 30 cm ja tekevät ihan ok satoa, jännää...


Ja tässä kurkku, siis oikeasti... tämä lajike ei meinaa tehdä kukkiakaan ja kasvu on ollut tosi niukkaa. Nyt bongasin tämän minikurkun alun... luulenpa, että kurkkusato jää tänä kesänä tosi pieneksi, siis ihan kirjaimellisesti, hih! :-)


Tomaatteja, näitä ollaan päästy jo syömäänkin, joten tällä hetkellä kasvarissa on vain vielä raakoja ja vihreitä yksilöitä kuvattavaksi.


Mieheni toiveesta laitoin myös pihvitomaatteja kasvamaan. Näiden satoa vielä odotellaan.



Sitten puutarhan tunnelmiin...


Kolme pientä viinirypäleen terttua on tulossa tästä Zilga -lajikkeesta. Istutin taimet viime vuonna joten ehkä ensi vuonna tulee sitten enemmän satoa... toivottavasti. Mutta pääseepähän nyt edes vähän maistamaan.


Omenoita. ♥ 


Karhunvadelma on kasvanut tosi hyvin mutta nämä kypsyvät myös vasta syksyn mittaan. Nämä ovat siis aivan mustia, kun ovat valmiita syötäviksi.


Karviainen on oma mielimarjani. Meillä kasvaa muutama karviaismarjapensas ja tämä tuntematon lajike on niin kirpeä jopa omaankin suuhuni, että oikein täytyy irvistää, kun näitä syö. Mutta syön silti, kun ovat niin hyviä. Tuossa alakuvassa näkyy saksankirvelin siemenkotia, jo kypsiä sellaisia. Niitäkin voi käyttää mausteena ja vaikka teessä. Tässäpä näitä elokuun alun tunnelmia, ihanaa elokuuta sinulle ja palaillaan! ♥ 


Yhteistyössä:
Macea Oy


-Kati-

7.8.2020

Katin CosmeticCorner ♥ Makeupshop.fi


*Yhteistyössä makeupshop.fi:n kera* Elokuu se tulla tupsahti ja jotenkin syksyn jo aavistaa saapuvan. Kellastuneita lehtiä näkyy päivä päivältä pihallakin enemmän ja illat ja yöt ovat jo tosi pimeitä. Kuitenkin kivana vastapainona tähän vuodenaikaan on se, että pian saa satoa oikein urakalla tuolta kasvihuoneesta ja pihan marjapensaista. 


Olen ollut kosmetiikan lumoissa pari viime päivää oikein toden teolla ja esittelenkin nyt nämä ihanat Makeupshop.fi:ltä esittelyyn saamani tuotteet. Tällainen pahvilaatikko kotiutui postista muutama päivä sitten ja mitä tämä sisältääkään. No ihanuuksiahan siellä ja pari ylläriäkin tuli paketin mukana, jotka saavat makeanhimon laantumaan. Bongasin nämä tuotteet Makeupshop.fi:n verkkokaupasta ja valikoimaa muuten löytyy paljon. Verkkokaupan sivut ovat ihanan värikkäät ja mielestäni miellyttävät käyttää. Sivuilta pystyy erityisen helposti etsimään mieleisiään tuotteita ja tuotekuvat ja tuotekuvaukset ovat selkeitä.


No niin ja sitten tuotteiden pariin, jotka bongasin Makeupshop.fi:stä ja joita kohtaan mielenkiintoni heräsi oikein kunnolla. Käytän kasvovoiteita päivittäin vähintään kahteen eri otteeseen, aina aamuisin ja iltaisin. Erilaisia tuotteita onkin tässä vuosien varrella tullut kokeiltua. Tykkään itse sellaisista voiteista, jotka ovat miedon tuoksuisia, keveitä ja imeytyvät nopeahkosti ja tässä kuvan Alteya Organics Puhdas kasvovoiteessa yhdistyy nämä kaikki kriteerini.


Alteya Organicsin ruusua ja tulikukkaa sisältävä voide on pakattu ilmatiiviisti ja voide on luomusertifioitu. Alteya Organics on perheyritys ja maailmalla laadustaan tunnetut tuotteet valmistetaan Bulgariassa. Itselleni tärkeää on myös se, että tuotteita ei ole testattu eläinkokeilla.



Tässä kasvovoiteessa on mielestäni miellyttävä tuoksu, joka levitettäessä on voimakkaampi mutta häivenee sitten levittämisen jälkeen miedon tuoksuiseksi. Tuoksussa on aluksi hiukan ruusua ja lopputuoksu on miellyttävän pehmeä, hento ja makea kukkamainen tuoksu... olisipa se tuoksunäyttö taas niin voisin tästä laittaa tuoksunäytteen sinne ruudun toiselle puolelle. 


Alteya Organics Puhdas Kasvovoide -purnukka sisältää voidetta 50 ml ja levittyy niin mainiosti, että voide kestää käytössäkin pitkään. 


Sitten toisen Alteyan tuotteen pariin. Tämä on Alteya Organics Laventelivesi. Itselleni aivan uusi tuote ja on muuten niin monikäyttöinenkin. Laventeli tuoksuna on tuttu mutta tällainen suihkutettava laventeli kukkaisvesi ei niinkään. Laventelilla on hyviä ominaisuuksia, esimerkiksi että se sopii varsinkin sekaiholle puhdistavan ja rauhoittavien vaikutustensa ansiosta ja on antiseptinen.  



Pullo on lasia ja tilavuudeltaan 120 ml ehtaa laventeli kukkaisvettä. Laventeli kukkaisvettä voi käyttää ihan kasvovetenä ja se sopii kaikille ihotyypeille. Tätä voi myös suihkuttaa kasvoille virkistämään ihoa ja oloa vaikka useammankin kerran päivässä. Tuoksu on aluksi voimakas mutta puolisen minuutin päästä ihastuttavan heleä ja ...no laventelinen. Jotenkin jännä, miten oma nenä tunnistaa aidon tuoksun, joka tässä Alteya Organics Laventelivedessä tulee tislatuista laventelin kukista.


Kynnet, nuo ihmeelliset ulokkeet sormien päissä, jotka vain jatkavat ja jatkavat kasvuaan. Toiset tykkää pitkistä kynsistä ja toiset lyhyemmistä. Itse olen tässä sellainen semityyppi, eli menen vähän mielentilan mukaan, välillä pitkähköillä ja näyttävilläkin kynsilakoilla ja välillä taas otan vähän iisimmin. Mutta kuitenkin kynsiviila on tärkeä väline kynsien huollossa ja lyhentämisessäkin ja tällaisia lasiviiloja olen tykännyt käyttää ihan eniten.


Lasiviila kestää käytössä kauan ja sitä on vaan jotenkin mielestäni miellyttävämpi käyttää, kuin pahvista tai metallista vastaavaa. Viilan avulla kynsien pituuskasvua voi helposti rajoittaa ja liuskoittuminenkin vähenee, kun ei leikkaa kynsiä leikkurilla. Tietysti lasiviilan kanssa pitää olla varovainen, se kun on lasia, mutta omani ovat aina pysyneet ehjinä vaikka ovatkin välillä meikkilaukun pohjalla kolisseet. Viila on kuitenkin jämäkkää ja paksua tekoa, joten ihan vähästä tämä ei säikähdä.


Nämä Makeupshop.fi:n tuotteet tekivät kyllä ihan super-vaikutuksen. Pääsin myös nimittäin testaamaan magneettista eyelineria, joka on tarkoitettu magneettiripsien kiinnittämiseen.


Olen nähnyt tätä tuotetta kokeiltavan eri blogeissa ja mielenkiintoni heräsi jo silloin. Magneettiripsiäkin omistan muutamat ja niiden asentaminen on ollut aina tosi aikaa vievää, vaikkakin sitten paikoillaan pysyvät hyvin. Liimankin kanssa on tullut tekoripsiä käytettyä, mutta se on asia ihan erikseen, eikä näitä tuotteita voi oikeastaan verrata ollenkaan keskenään.


Käytän tekoripsiä yleensä erikoistapauksissa, kuten juhlissa ja silloin, kun laittautumiseen on aikaakin tarpeeksi. Aloittelin tämän Miraque Magneettisen Eyelinerin kokeilun ja toimin pakkauksen ohjeen mukaan. Sivellin tulee mukana setissä ja tein rajauksen valmiiksi meikattujen omien ripsien tyveen. Annoin kerroksen kuivahtaa ja tasoittua puolisen minuuttia, jonka jälkeen lisäsin eyelineriä toisen kerroksen.


Kuivuneen eyelinerin päälle asetin sitten magneettisen ripsinauhan ja painoin kevyesti tekoripsiä kiinni luomeen. Ja siinäpä tuo pysyi, jännää ja jotenkin ihanan helppoa ollakseen totta. Täytyy vielä testata ajan kanssa, että miten tuo kiinnitys kestää useamman tunnin käytössä, mutta toisaalta, mikäpä magneetin voimaa vähentäisi. Nämä kuvan tekoripset kyllä kaipaavat hiukan tuunausta ja trimmaustakin, mutta askel kerrallaan.


Kätevää, kun tuo sivellin tulee tässä setissä valmiiksi mukana. Magneettinen eyeliner on hiilenmustaa iholle levitettynä. Jännä tuote.


Omaan pitkät hiukset. Tykkään pitää niitä ponnarilla tai nutturalla ja käytän myös erilaisia pantoja. Tämän musta-valkoraidallisen hiuspannan bongasin tuolta Makeupshop.fi:n verkkokaupasta. Tämä on ihanan keveä ja kangas on ohutta. Kiva yksityiskohta on tuo keskikohta, jossa kangaslenkit menevät ristikkäin. Monikäyttöinenhän tämä on ja tuo joustava niskalenkki pitää pannan hyvin paikoillaan. Makeupshop.fi:n valikoima on tosi valloittava ja sain monen monta inspistä verkkokaupan tuotevalikoimaa katsellessani. Hmm... täytyypä alkaa tuunaamaan nyt ihan ensimmäisenä noita ripsiä sopiviksi omaan silmään ja ei muuta kuin ihanaa elokuuta sinulle! ♥


Ihanassa yhteistyössä:


-Kati-

3.8.2020

Katin kirjanurkka - Pellavan lumoissa

Riikka Platonova: Rihmat, langat ja kuteet omin hyppysin, Books on Demand 2017, 56 s.

Tämä kesä on ollut kyllä mielenkiintoinen. Olen innostunut nokkoskuidusta oikein toden teolla ja vieläkin on siis parhaillaan menossa kokeiluvaihe josta täällä blogissakin olen jutustellut ja esitellyt. Pian pääsen kuitenkin jo nokkoskuidun muokkaamisessa langaksi eteenpäin eli kehräämisvaiheeseen ja tuolla hyllyllä nuo Toikan värttinä ja karstat odottelevat, että pääsevät tosi toimiin. Nyt esittelyyn pääsee Riikka Platonovan kirja; Rihmat, langat ja kuteet omin hyppysin.


Rihmat, langat ja kuteet omin hyppysin -kirja ilmestyi vuonna 2017 ja sen jälkeen Platonovan teos, Nokkonen kehruukasvina näki päivänvalon v. 2018. Molemmat kirjat ovat ihan mahtavia tietoteoksia ja oppaita luonnonkuiduista kiinnostuneelle. Kuvassa Rihmat, langat ja kuteet omin hyppysin -kirjan sisältöä.


Kirja on paneutunut pellavan käsittelemiseen mutta antaa hyviä vinkkejä myös karstaamiseen ja kehräämiseen niin värttinällä kuin rukillakin. Kirjan avulla löydät konstit pellavan käsittelyyn ja siihen, kuinka voit itse valmistaa lankaa pellavasta aina siemenen kylvöstä alkaen.


Kun näin Topi -kissamme nukkuvan yhdellä sohvallamme ja tuon valtavan karvamäärän, joka sohvan karkeaan kankaaseen on jälleen Topista tarttunut - ajattelin, että nytpä saisi sopivasti materiaalia myös kehräämiseen, hih! Ei muuta kuin langan tekoon... itse asiassa kissojen ja koirien karvaahan käytetään langan materiaalina, eikö kuulostakin jännältä, olisikohan tuossa seuraava kokeilun aihe. 


Rihmat, langat ja kuteet omin käsin -kirjassa on runsas ja erityisen havainnollistava kuvitus. Tykkään aina kun kuvitusta on runsaasti ja ne auttavat hahmottamaan näitä työvaiheita aina niin hyvin.



Suomessa pellavaa on vieljelty jo kauan ja pellava syrjäyttikin sitten lopulta myös nokkosen, jota käytettiin langan materiaalina pitkään, ennen kuin runsaskuituisempi pellava saapui Suomeen. Kirja kertoo, että Lounais-Suomessa on viljelty pellavaa ainakin 400 - 800 -luvulta lähtien. Mielenkiintoista tietoa ja plussaa näille molemmille Platonovan teoksille tuokin juuri tämä historian, tapojen ja kulttuuriperinteen jakaminen meille lukijoille niin nokkosesta kuin nyt pellavastakin. Mielenkiintoista tietoa.


Nyt odottelen, että ilmat hiukan kuivahtavat eikä sataisi niin paljon, koska sitten pääsen viimein nokkoskuidun pariin ja kokeilemaan karstausta ja ehkä myös kehräämistäkin. Mitenkähän kuitujen käykään, saas nähdä... ihanaa elokuun alkua ja palaillaan! 


Yhteistyössä:
BoD - Books on Demand


-Kati-