Näytetään tekstit, joissa on tunniste uskontotiede. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uskontotiede. Näytä kaikki tekstit

1.8.2025

Tietäjät, noidat, samaanit - Kansanuskon maailmassa

 
Pasi Klemettinen: Tietäjät, noidat, samaanit - Kansanuskon maailmassa, SKS 2025, 266 s.
 
Kirjojen lumoissa täällä jälleen. Tämä teos vei mukanaan ihan saman tien kun pääsin kannet avaamaan. Aihepiiri on mielestäni hyvin mielenkiintoinen, käsittäen historiaa, kansanperinteitä sekä vanhoja tapoja ja uskomuksia. Perinteentutkija Pasi Klemettisen uusin teos Tietäjät, noidat, samaanit - Kansanuskon maailmassa tarjoaa lukijalleen elämyksen ja matkan menneisyyden taianomaiseen ja mystiseenkin maailmaan.
 
 
Kirja on kovakantinen ja sivuja on 266.  Kuvassa osa kirjan sisällöstä. Itseäni kiehtoo varsinkin kirjan henkilökuvaukset suomalaisista kuuluisista noidista ja tietäjistä. Esimerkiksi Vesijärven ukko, Ojan äijä ja Trulli-Siina olivat 1800-luvulla syntyneitä tietäjiä ja parantajia. Kirja kertoo, että aikoinaan nämäkin henkilöt saattoivat parantaa sairauksia ja heitä kunnioitettiin mutta samalla kuitenkin vainottiin ja pelättiin.

 
Pena-kissakin tutustui kirjaan, omalla tavallaan ja aistimaailman kautta. Itselläni on käynyt niin, että mitä enemmän ikää tulee, sen enemmän historia kiinnostaa. Mistähän lie tuokin johtuu. Ehkä tuo mielenkiinto menneisyyttä kohtaan on osa myös sitä, että haluan tutustua paremmin omiin juuriini. Luettua on tullut paljonkin juuri kansanperinteeseen liittyvää kirjallisuutta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjat (SKS) ovat aivan mahtavia tähän tarkoitukseen.
 
 
Mietin joskus omien esi-isieni polkuja ja eihän sitä niistä voi tarkemmin tietää, mutta historia kulkee kuitenkin tiettyjä kirjoitettujakin polkuja pitkin. Siten voi saada kuvan entisaikojen elämästä. Mukavia - ja mielenkiintoisia lukuhetkiä sinulle ja palaillaan taas pian!
 
 
t:Kati

4.2.2018

Katin kirjanurkka - Suomalaista mytologiaa ja loitsuja


Voiko kirjasta sanoa, että se on kaunis... kyllä vaan voi ja nämä kannet sykäyttivät ensi näkemältä oikein kunnolla. Kuvassa otos Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kevään 2018 uutuuskirjoista, Loitsujen kirja sekä Suomalaisten muinaisusko.



Suomalaisten historia ja mytologia ovat ruotsalaisten dekkareiden lisäksi mielilukemistani. Enpä olisi kymmenisen vuotta sitten tuota lausetta uskonut kirjoittavani mutta niin se vaan tuo aika tekee tehtävänsä. Osansa on kyllä siinäkin, että oman mieheni kirjojen kautta kiinnostuin suomalaisten alkuperästä ja tapakulttuurista. Onkin muuten ollut mielenkiintoista lukea näitä teoksia ja kulkea tämä tiedon matka tähän pisteeseen. Innolla myös odotan että millaisia teoksia tuleman pitää. 

Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko, SKS 2018, sarja: Kirjokansi 158, 531 s.

Nyt on myös yksi mieheni ja minun toiveista alkanut pikku hiljaa toteutumaan. Nimittäin uusintapainoksia on alkanut ilmestymään jo aikoja sitten loppuunmyydyistä teoksista, jotka koskevat juurikin mielilukemistoamme. Suomalaisen uskontotieteen uranuurtajan Uno Harvan Suomalaisten muinaisusko julkaistiin ensi kertaa v. 1948. Kyseessä on suomalaisen mytologiatutkimuksen merkkiteos. Kirja on kyllä melkoinen tietopakkaus juuristamme sekä esi-isiemme uskosta.


Kirjan sisällys on mielenkiintoista luettavaa. 


Suomalaisten muinaisusko on reilut 500-sivuinen teos. Kirja kertoo muun muassa, että aikoinaan Ukko oli kansamme tärkein jumala, sillä hänestä johtuvaksi uskottu ukonilma ja sade olivat kesähelteen vallitessa viljankasvulle välttämättömiä. Ukkosen nimityksiä ovat olleet ajan saatossa myös Pitkäinen ja Pitkämöinen. Etelä-Pohjanmaalta muistiinpantu säkeistö:

"Pitkämöinen tulta isköö
keskellä merikiviä
kirjavasta kärmehestä"



Vietin varsinkin lapsena paljon aikaa luonnossa ja aina olin juoksentelemassa pitkin metsiä. Mielikuvitus kyllä lapsena laukkasi sen verran, että uskoin tietysti myös metsänhaltijoihin ja menninkäisiin. Metsänhaltija kuuluu suomalaiseen mytologiaan ja ainakin itsestä tuntuu, että juurikin kaikki metsään liittyvä on niin suomalaista kuin olla ja voi.


Suomalaisten muinaisusko -kirjassa on muutamia mustavalkoisia kuvia sekä piirroksia. Tässä kuvassa vanha kivipiirros, jossa suomalaiseen mytologiaan vahvasti kuuluva Näkki harjoittaa jälleen ikäviä tekojaan. Upea teos ja jos et ole vielä tähän tutustunut niin tämäkin löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ihka uudesta verkkokaupasta johon pääset tästä!


Marjut Hjelt (toim.): Loitsujen kirja, SKS 2018, sarja: Kirjokansi 161, 280 s.

Marjut Hjeltin toimittama Loitsujen kirja vie lukijansa maagiseen maailmaan, entisajan arkeen, jossa enteiden tarkkaileminen ja myös loitsiminen olivat vahvasti läsnä. Kirja on täynnä erilaisia loitsuja mitä erilaisimpiin tarkoituksiin, jotka on koottu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistosta sekä Suomen Kansan Vanhat Runot -teoksesta, jonka aineisto löytyy myös verkosta SKVR-tietokannasta www.skvr.fi.


Kuvassa pieni osa kirjan sisältöä... Suomalainen loitsuperinne on rikas ja ennen vanhaan loitsuja käytettiin arjen elämässä, tuomaan esimerkiksi hyvää satoa tai vaikkapa parempaa kalasaalista.


Kirjaa selatessa tulee väistämättä mieleen Kalevalan säkeet. Loitsuja onkin lausuttu ja laulettu kalevalamittaan varsinkin itäisessä Suomessa. Länsisuomalaiset loitsut taas ovat olleet lyhyitä, iskeviä ja vähäeleisiä. Laulamista pidetäänkin loitsimisen vanhimpana muotona, esimerkiksi samaanit ovat tanssineet ja samalla rummuttaneet loitsinnan laulamisen aikana.


Arkiaskareet tarvitsivat ihan varmasti loitsintaa onnistuakseen. Loitsujen kirja kertoo muun muassa, että jos vaikka leipätaikina epäonnistui, kyse ei ollutkaan leipojan puutteellisista taidoista vaan kyse oli esimerkiksi kirouksesta ja silloin täytyi pyytää haltijoilta apua - loitsulla tietenkin.


Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kevään 2018 uutuuksiin sekä aiemmin ilmestyneisiin ihanuuksiin pääsee tutustumaan mm.  SKS:n uuden verkkokaupan kautta! Uuden verkkokaupan avautumisen kunniaksi kaikki SKS:n kirjat ovat - 20 % alennuksessa aina 11.2. saakka! Upeita teoksia ja ei muuta kuin fiilistelemään mytologialla ja tapakulttuurilla... ja ehkä muutamalla loitsullakin. 


Yhteistyössä:


-Kati-