Katin kirjanurkka - Väinämöinen

Martti Haavio: Väinämöinen - Suomalaisten runojen keskushahmo, SKS Kirjat 2021, 2. painos, 357 s.

Lasituvan blogin kirjanurkkani on jo vuosia saanut esiteltäväkseen mitä upeampia teoksia. Kirjat, joita olen täällä "nurkassani" esitellyt, ovat itselleni merkityksellisiä ja siksi nämä esiteltävät olen sitten valinnut monien teosten joukosta. Nyt esittelyyn pääsee tämä kuvassa komeileva juhlapainos Martti Haavion teoksesta Väinämöinen. 

Voinko ollakaan iloisempi, että tämä merkittävä teos sai viimein toisen painoksensa... kiitos jälleen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura!

Martti Haavion teokset ovat itselleni todella merkityksellisiä. Kuten olenkin aiemmin kertonut, Haavion teosten kautta innostuin Suomen kulttuurihistoriasta ja suomalaisesta mytologiasta oikein toden teolla. Silloin aikoinaan mieheni kirjakasasta kyseisiä teoksia bongasin ja se oli menoa ihan saman tien. Olen esitellyt Haavion teoksia täällä blogissani aiemminkin ja mm. Suomalainen Mytologia -teoksen esittelyyn pääset tästä.

Martti Haavio oli kansanrunouden ja mytologian tutkija sekä runoilija. Runonsa hän kirjoitti salanimellä P. Mustapää. Haavio syntyi 1899 Temmesissä. Pitkän uransa aikana Haavio kirjoitti useita merkittäviä teoksia ja Väinämöinen on yksi niistä. Tämän klassikkoteoksen ensipainos ilmestyi jo vuonna 1950. Kuvassa kirjan sisältöä. 

Kirjan aukeama, mukana on myös havainnollistavia kuvia sekä muistiinpanoja.

Suomalaisen mytologian mukaan maailma on syntynyt sotkan kultaisesta munasta ja kirja kertookin että Maailmansynty-runoa laulettiin varsinkin Vienassa ja Suomen Karjalassa. Mielenkiintoista on, että aikoinaan nämä kerätyt runot vaihtelevat kerronnaltaan jonkin verran, välillä lintu on sotka, välillä hanhi tai laululintu. Haavio kirjoittaa myös näistä maailman synnyn tarinoista kattavasti ja on kyllä jännittävää lukea eri maiden ja kansojen yhteneväisyyksiä tästäkin aiheesta. Sanojen merkitys on myös mielenkiintoista ja sanojen merkitykset ovat usein myös muuttuneet aikojen kuluessa. Tuo sotka-sana tarkoitti muuten aikoinaan myös telkkää, kuitenkin siis vesilintu kyseessä ja pienenä kuriositeettina, joissakin suomalaisissa murteissa sotkalla tarkoitetaan vieläkin juuri telkkää.

Omaat varmaankin mielessäsi kuvan vanhasta, valkeapartaisesta miehestä istumassa kyyryssä koivupuun alla ja soittelemassa kanteletta, no se on se Väinämöinen, joka meidän niin monen mieleen on juurtunut. Mutta millainen Väinämöinen olikaan. Tämä kirja saa tästä aiheesta ajatukset kyllä laukkaamaan. Ihania lukuhetkiä sinulle ja mukavia kesäpäiviä, palaillaan taas pian!

t: Kati