Lankaa nokkosesta #2

Tänään on ollut pitkästä aikaa niin ihanan lämmin ja aurinkoinen kesäkeli. Aloin jo miettimään, että kerkiääkö kasvuhuoneessa tomaatit, kurkut, chilit ja muut kypsymäänkään kun on niin sateista ja koleaa mutta jospa se tästä. Tänään pääsin kuitenkin jo herkuttelemaan omilla kirsikoilla, että on sekin jo jotain. Seikkailuni nokkoskuidun maailmassa jatkuu ja nyt pääsin jo keräämään sitä kuuluisaa nokkoskuitua. Tässä tunnelmia meidän pihamaalta.

Kissakolmikkomme vanhus, Vili.

Peruna kukkii komeasti. Vielä pitäisi malttaa antaa kasvaa.

Krassi kukkii nyt näin paljon, kun poistin piilossa olleet siementen alut.

Kaunis, todella isokukkainen kärhö. Tuo väri on mielestäni niin upea.

Tänä kesänä ei ole ollut niin paljon pölyttäjiä liikkeellä kuin viime kesänä. Tämän pienen bongasin viinirypäleen lehdeltä ja tämä yksilö puhdisti niin hallitusti tuntosarviaan. Söpö, eikös. 

Ja sitten nokkosten pariin. Katkoin noin kolmekymmentä isointa nokkosta meidän pihapiiristä, jotta pääsin testaamaan kuidun irrotusta. Laitoin hanskat käteen ja lähdin ojanpientareille. Katkaisin nokkoset muutaman sentin päästä maasta ja kasasin siistiin kasaan odottamaan jatkotoimia. Nokkoskuidun irrotusta varten nokkonen voi olla joko tuore tai kuivattu. Koulukuntia on varmasti useita ja itse päädyin kokeilemaan tuoreen nokkosen käyttöä. Tuoreesta nokkosesta kuidun pitäisi irrota melko vaivattomasti.

Pala nokkosen vartta. Varsi ei polta ja siihen pystyy koskemaan paljain käsin. Lehdet on riivitty pois. Riivin lehdet käsin pitkistä nokkosista, hanskojen kanssa. Nokkonen kehruukasvina -kirja neuvoo poistamaan lehdet vetäisemällä tyvestä latvaan, koska latvasta tyveen päin vetäisy saattaa irrottaa mukanaan kuituja. Kokeilin riipiä ensin latvasta tyveen ja myös toisinpäin ja huomasin, että lehdet irtoavat paremmin juuri latvasta tyveen riivittäessä mutta kuituakin irtosi hiukan silloin tällöin. Muutamat oikein jäykät lehdenvarret, jotka eivät meinanneet irrota, katkoin sitten yksitellen vartta pitkin.

Nokkosen varsi on sisäpuoleltaan puumainen ja ydin on ontto. Itse kuidut sijaitsevat nokkosen kuorikerroksessa.

Nokkosen tuoreet varret valmiina kuidun irrotusta varten.

Irrotetut lehdet pääsevät kompostiin.

Kuidun irroitus käy melko vaivattomasti vielä tuoreesta nokkosen varresta. Kokeilin tässä useampaa tapaa. Löysin sitten itselleni sopivan työtavan. Otin nokkosen varren ja taitoin sen reippaasti noin 10 sentin päästä tyvestä. Nokkosen varsi on napakka ja taittuu tuoreena helposti katki. Vedin palan irti, jolloin kuorikerros ja kuidut irtosivat liuskoina. 

Tässä tätä  nokkosen kuorta sekä kuituakin nyt on. Tämä ei kuitenkaan vielä ole valmista kuivattunakaan värttinällä kehrättäväksi. Ensin kuivuneet kuoret täytyy puhdistaa kasviaineksesta, vahasta ja liima-aineesta, jota nokkosen varsi sisältää. Palaillaan siis taas pian!

-Kati-

Katin kirjanurkka - Tuohi

Emma Dahlqvist: Tuohi, Gummerus Kustannus Oy 2020, 160 s.

Olen aina tykännyt kaikesta luontoon liittyvästä. Rakkaimmat muistot lapsuudestakin liittyvät metsässä seikkailuihin ja uimiseen. Luonnonmateriaalit taas ovat olleet myös ihan sieltä pienestä pitäen lähellä sydäntä. Sen takia tämä kirja on kyllä oikea ihanuus, jota nyt pääsen esittelemään. Tämä kirja on täynnä ohjeita ja ideoita ja nimeltään Tuohi -punonta, levytekniikka, taittelu.

Tuohen saloihin paneutuva teos on pehmeäkantinen ja sivuja on 160. Kirjassa on upea ja runsas kuvitus, joka on mielestäni aina niin tärkeää tällaisissa oppaissa.

Tuohi -kirjan sisältöä.

Tuohi on koivun valkea "asu" ja siitä on tehty erilaisia tarve-esineitä Suomessa kautta aikojen. Kirja kertoo mielenkiintoista faktaa, en esimerkiksi tiennyt, että Suomessa kasvavista koivuista juuri hieskoivun tuohi soveltuu parhaiten tuohitöihin. Tämä johtuu hieskoivun tuohen luontaisesta sileydestä, notkeudesta ja tuohi on myös helposti työstettävää verrattuna kahteen muuhun lajiin, jotka ovat rauduskoivu ja vaivaiskoivu.

Kirjassa on erityisen selkeät ohjeet ja se on aina plussaa. 

Mites olisi... koivun tuohesta punottu käsilaukku, tämä on kyllä ihana idea. Kirjan kirjoittaja on ruotsalainen tekstiilisuunnittelija ja taiteilija Emma Dahlqvist ja hän on kyllä osannut tehdä todella kauniita tuohiesineitä. Samalla ikäänkuin niin kovin perinteisiä mutta kuitenkin hiukan modernilla ja hienovaraisella tvistillä.

Jokamiehenoikeudet ovat mahtavia ja muistathan, että jos innostut kovin tuohitöistä niin maanomistajalta täytyy aina kysyä lupa, jos mielit kerätä tuohta koivujen rungoilta. Myös verkkokauppojen valikoimista löytyy tuohta ja ei muuta kuin punomaan! Ihanaa toukokuun loppua sinulle ja kesäkuussä tavataan taas!

Yhteistyössä:

Gummerus Kustannus

-Kati-

♥ Ihanuuksia saunan lauteille ♥

Heinäkuun alkua eletään ja ihana kesä onkin juuri nyt parhaimmillaan. Luonto on kukkeimmillaan ja saa todellakin nauttia jälleen tästä parhaasta vuodenajasta, ihanaa. Jännä, että vaikka kelit ovat kuumat, on tuo ulkosaunakin kuitenkin meillä lämmennyt lähes päivittäin. Saunassa rentoutuu vaan niin hyvin ja se olo varsinkin puilla lämmitettävän ulkosaunan jälkeen on vaan jotain upeaa. ♥

Meillä saunan lauteet ovat kovassa käytössä, kun useampi henkilö saunoo ja vieläpä eri vuoroin. Pesen saunan vähintään kaksi kertaa vuodessa, useammankin kerran tarpeen vaatiessa. Tuolloin jynssään varsinkin lauteet puhtaaksi runsaalla vedellä ja mäntynestesaippualla. 

Saunassa on hyvä olla oikeasti sellainen kuumuus, että vesi oikein sihisee, kun sen heittää kiukaalle. Puusaunan lämpö on jännällä tavalla erilaista kuin sähkösaunan, keho jotenkin ottaa lämmön puusaunassa paremmin vastaan ja puusaunassa tulee parempi olo... 

...tästä on ihan tutkimustakin tehty, puulämmitteisessä saunassa on nimittäin paljolti negatiivisia ioneja, jotka ihmisen keho tuntee miellyttävämpänä kuin positiiviset ionit, joita ikävä kyllä vapautuu varsinkin sähkösaunassa.

No se saunan kuumuus lämmittää myös saunan rakenteet ja lauteet kuumiksi, joten kuuman puun ja omien istumalihaksien väliin on ihan hyvä käyttää laudeliinaa tai peflettiä. Nyt esittelyyn pääsee kauniit Suomessa valmistetut laudeliinat by Alajärven Kotitekstiili Ky. 

Alajärven Kotitekstiili Ky on vuodesta 1951 toiminut perheyritys, joka valmistaa erilaisia kodintekstiilejä, paitoja sekä liikelahjoja. Kutomo, ompelimo sekä tehtaanmyymälä sijaitsee Alajärven keskustassa, Etelä-Pohjanmaalla.

Ihastuin näihin kauniisiin Lehtimetsä -laudeliinoihin. Värimaailma näissä on yksi oma mielivärini; harmaa ja kankaaseen on kudottu kaunis koivunlehtikuvio. Materiaalina on käytetty 70 % pellavaa ja 30 % puuvillaa.

Lehtimetsä -laudeliina on mukavan jämäkkää tekoa mutta on kuitenkin samalla miellyttävän pehmeä. Se on tuon pellavan ansiota. Pellava on muuten myös todella kestävä ja myös imukykyinen, joten soveltuu todella hyvin saunassa käytettäväksi. 

♥ Ihanaa kesää ja ei muuta kuin saunomaan! ♥

Ihanassa yhteistyössä:

Alajärven Kotitekstiili Ky

-Kati-