30.6.2018

Katin kirjanurkka - Leipävallankumous

Eliisa Kuusela: Leipävallankumous, ReadMe 2018, 160 s.

Nyt esittelyyn täällä blogini kirjanurkassa pääsee mielenkiintoinen kirja, jonka ohjeet painottuvatkin kokonaan leipomiseen ja itse asiassa leipään. Kyseessä on nimittäin oikea vallankumous. Siis leipävallankumous ja hapanjuuren paluu. 


Kuten Leipavallankumous-kirjassakin sanotaan, niin hyvä leipä syntyy yksinkertaisista aineksista. Leipään kun ei oikeasti muuta tarvita kuin vettä, jauhoja ja suolaa. Juju onkin siinä, että valitsee hyvät ja laadukkaat jauhot. Mahdollisimman tuoreet luomujauhot sopivat erinomaisesti, joihin ei ole lisätty lisäaineita.


Leipävallankumous!


Kirjan sisältö alkaa aivan perusteista sekä raaka-aineista, sitten käydään selkeästi kuvitettuina läpi leivän valmistamisen vaiheet ja lopussa on ihania, erilaisia hapanjuureen painottuvia reseptejä runsain mitoin.


Kirjan kuvitus on mielestäni todella selkeää, kekseliästäkin ja kivaa katseltavaa.


Siinä se on. Leipävallankumous-kirja ohjeistaa ikioman hapanjuuren valmistuksen saloihin. Kuvassa hapanjuuri on ollut valmistumassa useamman päivän ajan ja kuplittuaan se on valmista käytettäväksi.



Tuo hapanjuuri on helppo tehdä ja kirja opastaa selkein askelin sen saloihin.


Juureen valmistettu taikina ja siitä leivottu leipä on myös vatsaystävällisempää, kuin nopeasti kohotettu ja paistettu tavallinen leipä. Nämä ovat mielenkiintoisia asioita ja jokainen voi itse kokeilla, mikä ero juureen leivotussa on ja mitä se oma maha sanoo. Kuvassa niin herkullisen näköinen hapanleipä. Ainekset tähän leipään ovat: juurta, haaleaa vettä, puolikarkeita vehnäjauhoja, spelttijauhoja, ruisjauhoja ja suolaa. Siinäpä se ja ei muuta kuin leipomaan!


Yhteistyössä:
ReadMe


-Kati-

27.6.2018

Ihana kesä ♥ puutarhatunnelmia


Ihana kesä. Tätä on odotettu ja onneksi tänä vuonna on saatu nauttia näistä aurinkoisista päivistä. Kuvassa pihallamme kasvava valkea pioni, on kyllä upea tuo jättikokoinen kukka ja huumaava tuoksu leviää pensaan ympärillä.


Meidän puutarhaa komistaa tänä kesänä ensimmäistä kertaa kaksi pupua ja pieni possu. Betonista valetut patsaat ovat niin iki-ihanan AmandaB:n valikoimasta. Tykkään kun näitä pupuja on pari niin ne saavat yhdessä mielestäni kivan tunnelman aikaan kukkaruukkujen lomassa.


Yksityiskohta pupupatsaan tassuista.


Lisää kukkaloistoa... tässä oikea perinneperenna, lilja, joka loistaa oranssina.


Omenat ovat vielä pieniä... satoa odotellessa.


Tässä tämä AmandaB:n pieni ruukkusavesta valmistettu possupatsas. Niin jotenkin hellyttävän oloinen ja pienikokoinen, korkeus ja leveys n. 11 cm ja pituus n. 20 cm. Meiltä tämä possu löysi paikkansa puutarhakatoksen kukka-astiasta.



Pupuset paikoillaan. Toinen istuu ja toinen seisoo ja molemmilla hymysuut. :-) Sementistä valetut pupupatsaat ovat painavia ja pysyvät hyvin paikoillaan. Kovakaan tuuli ei liikuta näitä lainkaan.



Istuva pupu on n. 20 cm korkea ja seisova pupu n. 36 cm korkea.


Ihana tuo karvapeite ja kaikki yksityiskohdat :-)


Meidän maatiaisrotuinen kukko pääsi kuopimaan pihamaalle kanojensa kanssa. Kukkoa kutsutaan Ykäksi.



Ykä on komea tapaus ja osaa pitää kanat kurissa. 


♥ Ihanaa kesää! ♥

Yhteistyössä:
AmandaB


-Kati-

26.6.2018

Katin kirjanurkka - La Pâtisserie

Kaisa Leino & Terhi Toivonen: La Pâtisserie, Atena Kustannus Oy 2018, 172 s.

Mitä tulee, kun yhdistää leipomisen, jauhoiset sormenpäät, perinteisen ranskalaisen makumaailman voisarvineen, tuulihattuineen ja tomusokerineen sekä konditorian salat. No jotain aivan uskomattoman herkullista ja myös kuvassa komeilevan upean ruokaohjekirjan, nimeltään La Pâtisserie ja sen ihanat 28 ranskalaista klassikkoleivonnaisen ohjetta.


La Pâtisserie on ranskaa ja Ranska onkin kuuluisa tuoreita ja tuoksuvia leivonnaisia täynnä olevista leipomoistaan ja konditorioistaan.  Ei siis mikään ihme, että tällaiselle kirjalle on paikkansa kirjahyllyssäni. Tykkään leipoa useinkin ja tämä kirja kun vielä vie ohjeillaan muille maille niin nam!


Atenan kustantama La Pâtisserie -kirja on kovakantinen ja reilut 170-sivuinen ihanuus.


La Pâtisserie -kirjan sisältö alkaa tekniikoihin tutustumisella, sitten lukija kuljetetaan ihanien reseptien pariin. Kuvassa briossien ohjeaukeama. Ja tuo kuva on mielestäni yksinkertaisen upea ja se kertoo kyllä paljon briossien koostumuksesta. Briossitaikina leivotaan muuten aina kylmänä, vaikka se sisältääkin hiivaa. Muutoin sitä on vaikea käsitellä. Taikina kohotetaan hitaasti, mieluiten kylmässä.


Niin, niistä tekniikoista. Kirjan selkeät step-by-step-kuvat helpottavat ymmärtämään eri työvaiheita. Niin tervetullutta ja näin on muuten myös paljon helpompi aloittaa oma tie leipomisen ja kirjan reseptien saloihin. ♥ 



Tässä se on. Tämän aion valmistaa seuraavaksi. La Pâtisserie -kirjan ohjeella niin kaunis ja varmasti myös haasteellinenkin persikka-vadelmakakku. Ei ihan se perinteinen yksilö mutta varmasti niin ihanan maukas. Kakun sisällä on mm. bavaroise-vaniljavaahtoa, persikkaa, vadelmaa ja kaiken kruunaa tuo upea vadelmakuorrute. Nam!


Mansikkakakku on kyllä aivan ehdoton kesän herkku. Tykkään, kun näissä kirjan ohjeissa on mukana myös tuollaisia pokkileikkaus -kuvia, joka havainnollistaa kakussa käytettävät osat ja myös, miten kakku sitten lopulta kootaan kauniiksi kokonaisuudeksi. Upea kirja - ja ei muuta kuin leipomaan! ♥


Yhteistyössä:
Atena Kustannus Oy


-Kati-

16.6.2018

Puutarhatouhuja ♥ Blumat kastelujärjestelmä osa 2.


Ihana kesä! Pihatouhut ovat taas edenneet ja nyt saa taas tuoksutella näitä meidän pihalla kasvavia valkeita ruusujakin, näissä on todella voimakas ja huumaava tuoksu.


Yrttikavalkadia, eli punasaviruukussa meidän uusi tulokas, rosmariini ja oma mieliyrttini, korianteri kasvaa tuossa vaaleassa ruukussa oikealla. Korianteri on voimakkaan makuinen ja käy mielestäni todella hyvin mm. aasialaisiin ruokiin ja jasmiini- tai basmatiriisin mausteeksi. Niin, niistä pihatouhuista myös sen verran, että on tullut nyt asennettua kasvihuoneeseen kastelujärjestelmäkin. Jos haluat kurkata, niin Blumat -järjestelmästä tekemääni ensimmäiseen postaukseen pääset tästä.


Tästä asennus alkaa. Kuvassa Blumat 8 mm säiliöliitin, joka kiinnitetään isoon vesiastiaan porattuun reikään. Blumat-järjestelmähän toimii kokonaan ilman sähköä, mikä on mielestäni todella hyvä ominaisuus eli ei muuta kuin fysiikan lait käyttöön. 


Uhrasin oman Blumat-kastelujärjelmäni käyttöön aitan nurkasta löytyneen vanhan 30 litraisen valkoisen muovisaavin. Pesin saavin ja porasin sen alaosaan, muutama cm alareunasta, säiliöliittimen mentävän reiän.


Ja sitten vaan liitin paikoilleen. Saavin sisäpuolelle jää myös liittimen pehmeä tiivisteosa, joten liitin pysyy hyvin paikoillaan, ei vuoda ja on oikein jämäkän oloinen. 



Musta kasteluletku toimii veden pääkuljettajana koko järjestelmässä. Tähän letkuun liitetään sitten myös kaikki anturit, joilla itse kastelu tapahtuu.



Jämäkkää kasteluletkua tulee pitää lämpimässä vedessä, mieluiten n. 60 °C, muutaman minuutin ajan, jotta siitä tulee elastisempi ja leikattavampi. Siten se on helpompi asetella paikoilleen. Letku voi haljeta, jos sitä vääntelee ilman tuota lämmitystä.


Vesiastiasta lähtevään letkuun voi liittää tällaisen sulkuventtiilin mutta tämä ei ole järjestelmän toimivuuden kannalta oleellinen. Mutta itse tämän laitoin ja on kätevä varsinkin silloin, kun vesi täytyy "katkaista" esim. anturin vaihtoa varten. Kuvassa letku kiinni vasta venttiilin toisesta päästä.


Sulkuventtiili paikoillaan. Olisihan tuon voinut vähän ylemmäksikin asentaa. :-)


Kasteluanturi avattuna.


Antureista otetaan kierrekorkillinen kasteluosa pois ja anturit lupotetaan veteen noin tunniksi jotta keraaminen lieriö kastuu kunnolla.


Tämän jälkeen vihreä kasteluosa ruuvataan takaisin anturiin. Takaisinruuvauksessa koko anturi tulee olla veden pinnan alapuolella, jotta anturin sisään jää vettä ja siitä tulee täysin ilmatiivis.


Sitten viimeistään miettimään mistä se vesi tippuu ja minkä kasvin juurelle sitä kastelua haluaa. Kuvassa L-päätyliitin. Tuohon paksumpaan liitetään musta kasteluletku ja ohuempaan itse anturi.


Liittimiä on erilaisia joiden avulla järjestelmän voi kasata omia tarpeitaan vastaavaksi. 


Kasvihuonekurkut, melonit ja tomaatit ovat vielä tässä vaiheessa pieniä. Kohta päästään testaamaan, tuleeko sitä vettä näistä kasteluantureista... Kuvasta huomaa, että tuo multa on aivan litimärkä ja niin kasvualustan kuuluu ollakin, kun anturit laitetaan paikoilleen. 


Se toimii! Anturissa on hyvä, kun se tunnistaa jos multa käy kuivaksi. Tällöin se alkaa automaattisesti tiputtamaan vettä. Kyseessä on nk. imuvoima. Kun maa on kuiva, se imee keraamisesta anturista veden pois. Samalla Blumat-anturin sisälle kehittyy imujännitys ja se alkaa ottamaan vettä järjestelmästä. Tippuletku alkaa pikku hiljaa kastelemaan anturin viereistä maa-ainesta.


Tässä kuvassa järjestelmä ottaa vielä ensi askelia.


Ja tässä ollaan nyt. Kasvu on todella voimakasta myös hyvän vedensaannin ansiosta.


Pieni keltainen kurkun kukka.


♥ Ihanaa kesää! ♥



Yhteistyössä:


-Kati-